Osmankäämiyökkönen
Nonagria typhae
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Nonagria
Tuntomerkit: Osmankäämiyökkönen muistuttaa joitakin muita olkiyökkösiä, mutta on keskimäärin kookkaampi. Lajista tavataan vaaleaa nimimuotoa ja tummaa fraterna-muotoa. Siipiväli 41–55 mm. Isohko, vankkatekoinen, pitkäruumiinen; etusiipien kärki hieman pyöristynyt. Etusiivet punertavanvivahteisen oljenväriset tai punaruskeat, voivat olla myös yksivärisen tummat, punaruskeahohtoiset; ulko-osien suonet vaaleat, väleissä mustaa kehnää. Poikkiviirut näkyvät mustina pilkkuina suonien kohdalla. Rengastäplä näkyy kahtena mustana pilkkuna sen etureunassa; munuaistäplän takaosa yleensä näkyvissä. Aaltoviirun kohdalla mustia, kolmiomaisia pisteitä. Ulkoreunassa suonten väleissä pieniä mustia puolikuita. Takasiivet vaalean kellanharmaat, ulko-osassa suonten välissä tummanharmaata; ulkoreunassa rivi mustia poikkijuovia.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Laji on oikeanlaisilla biotoopeilla yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisin ilmoitettu havainto on Kemistä. (Havaintokartta 2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää elokuun alusta jopa lokakuun alkuun saakka. (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Osmankäämiä kasvavat paikat kuten rantaluhdat ja ojat.
Elintavat: Yöaktiivisen osmankäämiyökkösen molemmat sukupuolet tulevat melko hyvin valolle.
Kehitysvaiheet: Osmankäämiyökkösen naaraat munivat osmankäämien (Typha) korsissa kuiviin lehtituppiin ja muna talvehtii. Toukka porautuu ravintokasvin varteen ja elää koko toukka-ajan varren sisällä. Täysikasvuinen toukka koteloituu osmankäämin varteen pääpuoli alaspäin.
Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 1.2.2022