Aricia nicias

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Aricia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Huhtasinisiipi on pienehkö sinisiipi; sen siipiväli on 25–28 mm.
Koiraan yläpinnan pohjaväri on harmaan sinertävä ja siipien reunukset ovat leveälti tummat. Naaraalla siivet ovat päältä tasaisen ruskeat ja siipien tyviosassa saattaa olla sinisiä suomuja, mutta oranssit kuutäplät puuttuvat.
Alapinnan pohjaväri on tummanharmaa (koiraalla) tai ruskehtavan tummanharmaa (naaraalla). Takasiivessä on lajityypillinen kiilamainen, leveähkö vaalea juova, joka kulkee oranssista reunatäplärivistöstä keskipisteen ohitse ja ulottuu aina tyveen saakka. Mustat pisteet ovat pieniä ja oranssit reunakuviot heikkoja.

Uhanalaisuusarvio 2019: VU = Vulnerable – Vaarantunut (Punainen kirja)

Esiintyminen: Harvinainen ja paikoittainen. Vahvimmat kannat löytyvät Itä-Suomesta, mutta perhonen esiintyy myös Ilmajoella ja Tornion seudulla. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Yksi sukupolvi heinäkuun alusta elokuun alkuun.

Elinympäristöt: Niityt ja kedot, voimalinjojen aluset, metsänaukeat sekä metsäteiden varret

Elintavat: Perhonen käy ahkerasti kukilla ja viettää yöt korkealla kasvien varsilla pää alaspäin.

Kehitysvaiheet: Toukka elää metsäkurjenpolvella katkaistun latvan suojassa ja talvehtii keskenkasvuisena.

Lähilajit: Muut Aricia-suvun sinisiivet (Suomessa lähinnä lehtosinisiipi)

Muuta: Pahoin taantunut laji. Vuoden 2010 kansallisessa uhanalaisarvioinnissa se luokiteltiin silmälläpidettäväksi (NT).

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 10.2.2024