Polia nebulosa

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Tarhayökköset (Hadenini)
Suku: Polia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 43–56 mm. Naaras on keskimäärin suurempi kuin koiras. Etusiivet valkeanharmaat, harmaanruskeavarjoiset, varsinkin tyvisarakkeen etuosasta, keskisarakkeesta ja munuaistäplän ulkopuolelta etureunasta. Tyvijuomu heikko, musta. Poikkiviirut kaksinkertaiset, mustahkot, hampaalliset, vaaleatäytteiset; ulompi tavallisesti epäselvä. Keilatäplä suuri, mustareunainen. Yökköstäplät hyvin suuret, mustareunaiset, tummakeskiset; munuaistäplässä ruskea, sisäreunan suuntainen kaariviiru. Aaltoviiru epäselvä, sen sisäpuolella tummia nuolitäpliä, jotka kuitenkin usein puuttuvat saroista M3-CuA1 ja CuA1-CuA2. Hiukan takakulman etupuolella suuri nuolitäplä. Ulkoreunassa rivi mustia puolikuita. Takasiivet ruskehtavanharmaat, tyvestä vaaleammat; keskitäplä heikko; ripset valkeat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Lajia on havaittu Oulun korkeudelle saakka. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun alusta elokuun alkuun

Elinympäristöt: Lehti- ja sekametsät, puistot, pensaikot

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee valolle ja etenkin syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka ruskeanharmaa tai savenvärinen, tummanoroinen; selässä rivi suuria, terävärajaisia, vaalean selkäjuovan jakamia ruutukuvioita ja sivuilla mustia, lyhyitä vinojuovia. Pää punertavanruskea, tummajuovainen. – Moniruokainen toukka käyttää ravintokasveina mm. voikukkaa (Taraxacum), nokkosta (Urtica) ja vadelmaa (Rubus). Toukka koteloituu maahan kotelokoppaan.

Muuta: Lajinimi nebulosa juontuu latinankielisestä adjektiivista nebulosus = ’sumuinen’.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 31.1.2024