Pieris rapae

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Kaaliperhoset (Pierinae)
Tribus: Pierini
Suku: Pieris
Alasuku: Artogeia

← Edellinen Seuraava →

Tuntomerkit: Naurisperhonen muistuttaa suuresti kaaliperhosta, mutta on sitä pienempi. Naaras on hieman isompi kuin koiras. Siipien kärkiväli on 38–50 mm.
Etusiiven tumma kulmakärki on naurisperhosella huomattavasti pienempi kuin kaaliperhosella ja rajoittuu siiven ulkoreunassa kahteen, kolmeen etummaiseen suoniväliin. Naaraalla on tumman kärjen lisäksi kaksi tummaa täplää etusiiven yläpinnassa ja koiraalla yksi täplä (kaaliperhosen koiraalla sellaista täplää ei ole). Naurisperhosen takasiipien alapinta on tasaisen kellertävä. Tumma kehnä saattaa esiintyä (varsinkin takasiiven tyvipuolella), mutta se on jakautunut tasaisemmin kuin lanttuperhosella, jolla kehnä on keskittynyt siipisuonten ympärille.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen:  Vaeltaja, jonka lukumäärä vaihtelee vuodesta toiseen. Naurisperhosta voidaan tavata kaikkialla Suomessa, runsaimmin kuitenkin etelässä. Ainoastaan lauhoina talvina sen on todettu pystyneen talvehtimaan Suomen eteläosissa. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Lentoaika: Kaksi sukupolvea, joista ensimmäinen lentää touko-kesäkuussa ja toinen heinäkuun lopulta syyskuulle.

Elinympäristöt: Avoimet maastot kuten niityt, pellot, pientareet ja puutarhat

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää värttinänmuotoiset munat yksitellen ravintokasvien lehtiin. Toukka elää ristikukkaisilla kasveilla kuten kaalilla ja rypsillä. Toukka on vaaleanvihreä ja sen koko keho on, pää mukaan lukien, täynnä pieniä mustia pisteitä sekä lyhyitä, valkoisia karvoja. Lisäksi sillä on ohut keltainen selkäjuova ja kyljissä keltaisia pisteitä. Kotelo on vihreä tai rusekanharmaa. Kotelo kiinnittyy vyörihmalla sekä peräpäästään kudoksella ravintokasvin lehteen. Toukka ei yleensä selviä Suomen talvesta.

Lähilajit: Naurisperhonen on sekoitettavissa lähisukulaisiin eli lähinnä kaali– ja lanttuperhoseen. Se näyttää pienikokoiselta, hieman haalistuneelta kaaliperhoselta, mutta pienempi ja yleensä myös hailakampi etusiiven tumma kärki erottaa sen kaaliperhosesta. Jotkin toisen polven perhoset voivat kuitenkin olla suhteellisen tummakirjauksisia. Lanttuperhosesta naurisperhonen eroaa etenkin siinä, että takasiiven alapinnan tumma kehnä on jakautunut tasaisemmin eikä keskity siipisuonten ympärille.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi on johdettu nauriin tieteellisestä nimestä (Brassica rapa).

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 17.5.2024