Tummapapurikko
Lasiommata maera
Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Heinäperhoset (Satyrinae)
Tribus: Satyrini
Suku: Lasiommata
Tuntomerkit: Tummapapurikko on keskikokoinen päiväperhonen; siipien kärkiväli on noin 40–51 mm. Naaraat ovat hieman koiraita kookkaampia.
Siipien pohjaväri on tummanruskea ja etusiiven kärjessä on selvästi erottuva, suurehko musta valkoteräinen silmätäplä, joka voi joskus olla myös kaksiteräinen. Täplää ympäröi oranssi rengas ja sen alapuolella voi olla enemmän tai vähemmän selviä oranssinpunaisia laikkuja.
Koiraalla on suurehko sametinharmaa koirastäplä, joka ulottuu etusiiven keskeltä aina siiven alareunaan saakka (ks. kuva 2).
Takasiiven ulkoreunaa täplittää pari kolme mustaa rengastäplää valkoisin keskuspilkuin. Täplien ympärillä on oranssit renkaat.
Alapuolelta etusiipi on vaaleamman ruskea ja siiven kärjessä on iso musta valkoteräinen silmätäplä. Täplää ympäröi kellertävä rengas. Etusiiven alareunassa on oranssinruskea laikku. Takasiiven alapuoli muodostuu ruskean ja harmaan sävyisistä vyöhykkeistä, joita erottaa tummemmat aaltomaiset poikkijuovat. Reunassa on valkoinen aaltojuova ja vieressä rivi tummempia valkoteräisiä rengastäpliä.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Tummapapurikko on Suomessa kohtalaisen yleinen ja levinnyt maan etelä- ja keskiosiin. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Aikuiset perhoset lentävät kesäkuun lopulta heinäkuun loppuun yhtenä sukupolvena.
Elinympäristöt: Lämpimät hiekkaiset ja kiviset avomaastot, metsänhakkuuaukeat ja aukkopaikat, kuivat avoimet metsät sekä metsänreunat ja metsäteiden varret, joissa on kiviä ja kallioita.
Elintavat: Koiraat lentelevät ympäriinsä etsien naaraita, mutta ne voivat myös odotella naaraita reviirialueillaan.
Kehitysvaiheet: Naaraat munivat munat yksitellen ravintokasvilleen. Toukat elävät eri heinäkasveilla. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.
Lähilajit: Tummapapurikko muistuttaa metsäpapurikkoa ja näitä kahta lajia on vaikea erottaa toisistaan, varsin näköhavaintona. Tummapapurikko on hieman kookkaampi ja lentoaika on myöhäisempi kuin metsäpapurikon. Paras erottava tuntomerkki on tummapapurikon etusiiven keskiosan tasaisempi väritys; metsäpapurikolla on etusiiven yläosan keskellä kolme voimakasta lyhyttä poikkijuovaa. Toisaalta myös tummapapurikkojen, varsinkin naaraiden, etusiivessä voi olla tummia poikkijuovia, mutta metsäpapurikolla on tämän lisäksi myös takasiiven yläpinnalla tumma poikkijuova, jollaista tummapapurikolla ei ole.
Muuta: Sana papurikko viittaa alun perin hevoseen, jonka karvassa on pyöreitä, toisen sävyisiä laikkuja. Tätä kuviointia tarkoittava sana on lainattu myös papurikkoperhosille.
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 13.10.2019