Ketokultasiipi

Lycaena hippothoe

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Kultasiivet (Lycaenini)
Suku: Lycaena

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Ketokultasiipi on hieman muita kultasiipiä kookkaampi. Siipien kärkiväli on 27–34 mm. Sukupuolet ovat erinäköiset (sukupuolidimorfismi).
Koiraan yläpinnan pohjaväri on tumman punaoranssi. Koiraalla on sekä etu- että takasiivessä violetinhohtoisia alueita. Lisäksi sillä on sekä etu- että takasiivessä leveät tummat reunukset. Takasiipien alaosassa reunus hajoaa 3–5 reunatäpläksi. Sekä etu- että takasiiven keskellä on tumma keskitäplä. Naaraan takasiivet ovat päältä tummat ja niissä on leveämpi oranssi reunavyö. Naaraan etusiiven pohjaväri vaihtelee (on tummia ja vaaleampia muotoja) ja niissä erottuu (enemmän tai vähemmän selvästi) kaksi siiven poikki kulkevaa, ulkoreunan suuntaista täpläriviä.
Alapuolelta sukupuolet ovat samannäköiset. Etusiiven alapinta on oranssi. Takasiiven alapinta on harmaa tai harmaanruskea ja siinä on mustien täplien reunustama oranssi reunavyö.

Uhanalaisuusarvio 2019: NT = Near threatened – Silmälläpidettävä (Punainen kirja)

Esiintyminen: Joksenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Lapissa harvinaisempi. Mahdollisesti taantuva. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun alusta elokuun alkuun

Elinympäristöt: Avoimet maastot, kuivahkot niityt ja kedot

Elintavat: Koiraat lentävät ympäriinsä naaraita etsiskellen. Molemmat sukupuolet käyvät ahkerasti kukilla.

Kehitysvaiheet:  Naaras munii munat yksitellen ravintokasvien lehdille. Toukat kuoriutuvat parin viikon kuluessa ja kasvavat kesän mittaan hyvin hitaasti. Toukka elää suolaheinillä, ja keskenkasvuinen toukka talvehtii. Keväällä toukka syö vielä runsaan kuukauden ajan ennen koteloitumistaan. Kotelovaihe kestää 2–3 viikkoa.

Lähilajit: Muut kultasiivet

Muuta: Laji on paikoittaisempi kuin yleisemmät sukulaisensa (loisto- ja pikkukultasiipi). Päiväperhoslaskennassa 2013 ketokultasiipi oli Suomen 51. yleisin laji, kun vuonna 2012 sijoitus oli vielä 38. Taantumisen vuoksi lajia luokiteltiin silmälläpidettäväksi. Lapissa, napapiirin pohjoispuolella tavattavalla alalajilla L. hippothoe stieberi kehitys on kaksivuotinen. Se talvehtii ensin munana ja toisen kerran isona toukkana.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 29.12.2022