Loistokultasiipi

Lycaena virgaureae

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Kultasiivet (Lycaenini)
Suku: Lycaena

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Loistokultasiipi on keskikokoinen kultasiipi. Siipien kärkiväli on 23–34 mm. Sukupuolet ovat erinäköiset (= sukupuolidimorfismi).
Koiras on helppo tunnistaa yläpinnan hehkuvasta punaoranssista väristä sekä siipien selvärajaisista mustista reunoista. Koirasta voidaan sekoittaa harvinaisen isokultasiiven koiraaseen, mutta viimeksi mainitulla on selkeät mustat keskitäplät sekä etu- että takasiivessään, kun taas loistokultasiiven koiraalla keskitäplä erottuu vain heikosti (vain etusiivessä; ks. kuva 1) tai puuttuu kokonaan (kuvat 2, 3, 4, ja 6). Naarasta voidaan vuorostaan helposti sekoittaa muihin kultasiipinaaraisiin, mutta se eroaa näistä kirjavampien takasiipiensä perusteella.
Alapuolelta loistokultasiiven molemmat sukupuolet ovat helposti tunnistettavissa takasiivillä olevista valkoisista täplistä. Se on lajityypillinen tuntomerkki, joka muilta kultasiiviltä puuttuu.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen koko maassa Ouluun saakka. Lapissa harvinainen. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopulta elokuun loppuun

Elinympäristöt: Avoimet ja puoliavoimet maastot, metsänreunat, niityt ja kedot

Elintavat: Koiraat puolustavat reviiriään, jotka sijaitsevat yleensä lähellä metsänreunaa, ja odottavat siinä naaraita.

Kehitysvaiheet: Muna on valkoinen ja hieman isompi kuin muiden kultasiipien munat. Muna talvehtii. Toukka on kellertävänvihreä ja syö suolaheinän lehtiin ikkunamaisia ohentumia. Toukka on piilotteleva, yöaktiivinen ja vain vaikeasti löydettävissä.

Lähilajit: Muut kultasiivet

Muuta: Loistokultasiipi on 11. runsain päiväperhosemme.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Suomen Lajitietokeskus

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 11.7.2024