Lehtinunna

Lymantria dispar

Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Villakkaat (Lymantriinae)
Suku: Lymantria

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: ♂: Siipiväli 35–50 mm. Etusiipien pohjaväri ruskea, ulkosarakkeen ulko-osa tummempi. Poikkiviirut tumman harmaanruskeat; sisempi ja ulompi aaltoilevat, vahvemmatja tummemmat etureunassa; keskivarjo paksu, diffuusi. Rengastäplä mustahko pilkku; keskitäplä mustahko, kuutava. Aaltoviiru tumman harmaanruskea, aaltoileva. Ripset kellanruskeat, ruskeatäpläiset. Takasiivet punertavanruskeat; reunavyö tummanruskea; ripset vaaleanruskeat.
♀: Siipiväli 50–74 mm. Etusiipien pohjaväri valkeahko. Poikkiviirut tumman harmaanruskeat, hampaalliset, tummemmat etureunassa; keskivarjo paksu, diffuusi. Rengastäplä pieni, musta pilkku; keskitäplä musta, kuutava. Aaltoviiru harmaanruskea, häipyvä. Ripset valkeat, tumman harmaanruskeatäpläiset. Takasiivet valkeahkot; subterminaalijuova häipyvä, harmaanruskea; keskitäplä harmaanruskea; ripset valkeat, tumman harmaanruskeatäpläiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: Arviointiin soveltumaton

Esiintyminen: Harhailija; Etelä-Suomessa lienee ainakin yksi, todennäköisesti useampikin vakituinen esiintymä. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun lopulta syyskuun alkuun

Elinympäristöt: Lehtimetsät ja niiden reunamat

Elintavat: Aikuinen perhonen ei syö mitään, sillä sen imukärsä on surkastunut lähes kokonaan pois. Perhoset keräävät kaiken tarvittavan aikuisajan energiansa toukkana. Koiras lentää aurinkoisina iltapäivinä nopeaa, puolelta toiselle mutkittelevaa lentoa naarasta etsien. Naaras sen sijaan ei juurikaan lennä. Keski-eurooppalaisten lehtinunnanaaraiden siipien lihakset ovat surkastuneita, mutta itäeurooppalasten kantojen naaraiden on todettu pystyvän lentämään pitkiäkin matkoja.

Kehitysvaiheet: Naaras munii lähes mihin tahansa suojaisaan paikkaan mattomaisen munaston, jonka se peittää takaruumiistaan irronneilla karvoilla. Pikkutoukan on todettu leijailevan tuulen mukaan jopa 20 km päähän, mikä edistä lajin levittäytymistä. Toukan tunnetaan kelpuuttavan maailmanlaajuisesti yli 450 kasvilajia ravinnokseen.

Lähilajit: Muut villakkaat, lähinnä havununna.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Lajitietokeskus

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 23.2.2024