Lehtikuusimittari
Eupithecia lariciata
Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Pikkumittarit (Eupitheciini)
Suku: Eupithecia
Tuntomerkit: Lehtikuusimittarin siivenmuoto on melko suippo ja perhosen pohjaväri tumman kellanruskean harmaa. Yleisvaikutelmaltaan siivet ovat voimakkaan kontrastiset. Keskipilkku on selkeä, ja sitä kiertää vahva keskivarjo. Ulomman poikkiviirun sisäpuolella on siipisuonien suuntaisia mustia nuolitäpliä. Hyvä tuntomerkki on lisäksi keskiruumiin takareunassa oleva valkoinen täplä. Perhosen siipiväli on 17–20 mm.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Mittari on Etelä-Suomessa jokseenkin harvinainen. Esiintyy paikoittaisena Keski-Suomessa ja on tavattu satunnaisesti Pietarsaaren sekä Kajaanin korkeudella. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Perhonen lentää pääasiassa kesäkuun puolella. Varhaisimpia löytöjä on kuitenkin tehty toukokuun lopulla ja viimeisimpiä vielä heinäkuun puolenvälin jälkeen. (Tilastotietoa -2016)
Elinympäristöt: Lentää lehtikuusimetsiköissä ja ympäristöissä, missä kasvaa lehtikuusia – esimerkiksi puistoissa ja puutarhoissa.
Elintavat: Perhonen lentää jo illalla ja tulee valolle. Mittaria on haavittavissa iltahämärän aikaan lehtikuusien ympäriltä.
Kehitysvaiheet: Toukka syö yksinomaan lehtikuusta. Laji talvehtii kotelona.
Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 14.1.2023 Heikki Tabell