Keltamittari

Opisthograptis luteolata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Lovimittarit (Ennominae)
Tribus: Epionini
Suku: Opisthograptis

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Sitruunankeltainen keltamittari ei muistuta mitään toista kotimaista lajia. Etusiiven etureunalla on oranssinruskeita täpliä, ja etusiiven keskellä, lähellä siiven etureunaa, sijaitsee rengastäplä, jolla on valkoinen keskus.

Esiintyminen: Laji on yleinen aina Oulun korkeudelle saakka. (Havaintokartta)

Lentoaika: Perhosella on pitkä lentoaika: toukokuun lopulta heinäkuun loppupuolelle saakka. Lajilla esiintyy myös harvinaista toista sukupolvea syyskuussa. (Lentoaika)

Elinympäristö: Lehtipuiden ja pensaiden lajina keltamittaria voidaan tavata hyvin monenlaisissa ympäristöissä.

Elintavat: Yöaktiivinen laji, joka tulee valolle. Päivällä keltamittareita löytää etenkin pihlajista. Paras menetelmä perhosten löytämiseksi lienee pihlajien karistelu.

Kehitysvaiheet: Vihreä toukka on polyfagi (moniruokainen). Se elää useilla eri lehtipuilla ja pensailla, mutta suosinee pihlajaa (Sorbus aucuparia), jossa myös aikuiset yksilöt viihtyvät. Kotelo talvehtii.

Lähilajit: Ei liene sekoitettavissa muihin kotimaisiin lajeihin.

Muuta: Latinankielinen sana luteolus, mistä lajin tieteellinen nimi on johdettu, tarkoittaa ’kellertävää’.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 29.9.2022