Crypsedra gemmea

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Crypsedra

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 34–41 mm. Pää ja kaulus edestä valkeat. Etusiivet oliivinruskeat, violetinsävyiset; etureuna valkokehnäinen. Tyvipoikkiviiru lyhyt, kaksinkertainen, musta, valkotäytteinen, sahahampainen. Sisempi poikkiviiru kaksinkertainen, musta, valkotäytteinen. Ulompi poikkiviiru samoin kaksinkertainen, musta, hampaallinen, mutta vain etu- ja takareunassa valkotäytteinen. Keskivarjo musta, sahahampainen. Rengas- ja munuaistäplä suuret, valkeat, mustareunaiset ja mustakeskiset. Keilatäplä mustareunainen. Aaltoviiru valkeahko, joskus hajonnut täpliksi, sen sisäpuolella mustia nuolitäpliä. Ulkoreunassa rivi pieniä, mustia, täpliä, jotka ovat hienon, aaltoilevan juovan yhdistämät. Ripset ruskeat, hienosti valkotäpläiset. Takasiivet vaaleanharmaat, ulkoreuna, kaarijuova ja keskitäplä tummemmat; ripset valkeat.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Ilmoitettuja havaintoja lähes koko maasta Tunturi-Lappia lukuunottamatta. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Elokuun alusta syyskuun loppuun (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat niityt ja metsäaukiot.

Elintavat: Yöaktiivinen karveyökkönen tulee hyvin valolle ja heikommin syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka kiiltävän sinertävän- tai vihertävänharmaa; nystyrät mustat, niissä lyhyt, vaalea karva. Pää, niska- ja peräkilpi kiiltävän ruskeanmustat. Elää huhti-kesäkuussa heinäkasveilla (Poaceae) kuten siniheinällä (Molinia caerulea). Koteloituu kotelokoppaan maahan. Muna talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 19.09.2019