Paatsamasinisiipi

Celastrina argiolus

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Celastrina

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Kun näkee huhti-toukokuussa sinisiiven, voi olla melko varma, että kyseessä on paatsamasinisiipi, sillä muut kotimaiset sinisiipemme aloittavat lentonsa vasta myöhemmin kesällä. Paatsamasinisiipi on omannäköisensä sekä väreiltään että kuvioinneiltaan. Siipiripset ovat mustavalkoiset, hieman kuin kalliosinisiivellä. Paatsamasinisiipi on pienehkö sinisiipi; siipien kärkiväli on 23–32 mm.
Naaraan ja koiraan yläpinnan pohjaväri on sama, mutta naaraan etusiiven reunus on leveälti ”kaaliperhosmaisesti” tumma. Etusiiven kärjessä reunus on leveä, mutta  takasiiven alaosassa reunus kapenee kohti siiven takanurkkaa ja hajoaa tummien täplien riviksi. Koiraalla sen sijaan on vain ohut tumma reunus etusiipensä kärjessä.
Siipien alapinnan pohjaväri on vaalean sinertävänharmaa. Paatsamasinisiivellä on kaikista sinisiivistä vaalein alapinta. Siinä ei ole lainkaan oransseja kuutäpliä, vaan ainoastaan mustia pisteitä, joiden ympäriltä puuttuvat vaaleat kehät. Etusiiven alapuolen pisteet ovat lajityypillisesti soikionmuotoiset.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin. Pohjois-Lapistakin on yksittäisiä havaintoja. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Huhtikuun lopulta kesäkuun alkuun; loppukesällä (heinäkuun puolivälistä syyskuun loppupuolelle) harvinainen toinen sukupolvi.

Elinympäristöt: Puutarhat ja metsänreunat, hiekkatiet ja muut paahdeympäristöt

Elintavat: Perhoset lentävät usein melko korkealla metsänreunoilla kasvavien puiden ja pensaiden latvustoissa. Paatsamasinisiipi ei ole erityisen paikkauskollinen ja voi lentää pitkiäkin matkoja. Perhonen ruokailee usein kukkivissa pajuissa.

Kehitysvaiheet: Naaras munii munat yksitellen ravintokasvin lehdille. Toukka kuoriutuu jo neljän päivän kuluttua ja elää paatsamalla, mutta sitä on havaittu syövän myös herukkaa, kanervaa ja juolukkaa. Toukkavaihe kestää kolmisen viikkoa. Toukka on myrmekofiili eli elää symbioosissa muurahaisten kanssa. Kotelo on kiinnitetty kasvin lehteen silkkirihmalla. Mikäli kesän aikana syntyy toinen sukupolvi, kotelovaihe kestää noin kaksi viikkoa; muutoin kotelo talvehtii.

Lähilajit: Muut sinisiivet. Niittysinisiipi on paatsamasinisiiven ohella toinen yleinen laji Suomessa, jolta puuttuvat siipien alapintojen reunakuviot ja oranssit täplät, mutta se lentää vasta myöhemmin kesällä ja sen siipien alapuoli on hieman tummempi. Lisäksi niittysinisiiven siipien alapuolella olevat mustat pisteet ovat vaaleakehäisiä ja etusiivellä ne eivät ole yhtä selvästi soikionmuotoisia kuin paatsamasinisiivellä.

Muuta: Paatsamasinisiipi äänestettiin kesäkuussa 2017 Suomen kansallisperhoseksi.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum, Suomen Perhostutkijain Seura

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 30.3.2023