Idänniittyperhonen

Coenonympha glycerion

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Heinäperhoset (Satyrinae)
Tribus: Satyrini
Suku: Coenonympha

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Idänniittyperhonen eli idänniittysilmä on pienehkö päiväperhonen; siipiväli on noin 25–33 mm.
Siipien yläpinnan pohjaväri on koirailla tasaisen pähkinänruskea. Naarailla etusiivet ovat kellanruskeat, takasiivet tummanruskeat. Etusiiven kärjessä voi olla heikosti näkyvä pieni silmätäplä, usein kuitenkin siipien yläpinta on täplätön.
Alapuolelta koiraan etusiipi on vaaleamman ruskea ja takasiipi on harmaanruskea. Naarailla etusiiven alapuoli on samoin kellanruskea, reunoiltaan hieman harmaampi. Etenkin naarailla voi esiintyä pari kolmea silmätäplää etusiiven kärjessä. Naaraan takasiipi on tumman harmaanruskea. Molemmilla sukupuolilla on takasiivessä kaksi valkoista laikkua. Takasiiven reunassa kulkee oranssi ja hopeinen juova ja juovien vieressä mustien silmätäplien rivi. Täplillä on valkoiset keskuspilkut sekä vaaleankeltaiset kehät.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Painopiste on etelässä. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kesäkuun toiselta viikolta heinäkuun loppuun yhtenä sukupolvena

Elinympäristöt: Niityt, teiden varret ja metsänreunat sekä hakamaat

Kehitysvaiheet: Naaraat munivat munat yksitellen isäntäkasville. Toukan ravintokasvia ovat heinäkasvit, esimerkiksi nurmilauha. Laji talvehtii toukkana.

Lähilajit: Muut niittyperhosten sukuun kuuluvat lajit. Idänniittyperhosen paras tuntomerkki on takasiiven alapuolen reunan oranssi ja hopeanhohtoinen juova. Juovien vieressä on lajityypilliset silmätäplät, jotka puolestaan puuttuvat keltaniittyperhoselta. Suvulle tunnusomaisesti myös idänniittyperhonen lepää siivet supussa.

Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 30.11.2023