Keltatäplähiipijä
Carterocephalus palaemon
Heimo: Paksupäät (Hesperiidae)
Alaheimo: Hiipijät (Heteropterinae)
Suku: Carterocephalus
Tuntomerkit: Keltatäplähiipijän siipien kärkiväli on 28–31 mm. Sukupuolet ovat jokseenkin samannäköiset.
Keltatäplähiipijä muistuttaa mustatäplähiipijän naarasta, mutta keltatäplähiipijällä on sekä etu- että takasiivessä tummanruskealla pohjalla oranssinkeltaisia täpliä, kun taas mustatäplähiipijällä värit ovat päinvastoin. Keltatäplähiipijän keltaiset täplät ovat muodoiltaan lähes neliskulmaisia. Etusiiven täplien poikki kulkee tummia siipisuonia. Alapinnat ovat kellertävän ruskeat ja takasiivessä on suurehkoja vaaleankeltaisia, mustareunaisia laikkuja.
Uhanalaisuusarvio 2019: VU = Vulnerable – Vaarantunut (Punainen kirja)
Esiintyminen: Harvinainen Keski-Suomesta Keski-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Esiintymisalueensa eteläosissa laji on mahdollisesti taantuva. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun alusta kesäkuun loppuun, pohjoisessa heinäkuun puolelle.
Elinympäristöt: Puoliavoimet maastot, valoisat metsänreunat, tienvarret, niityt
Elintavat: Koiraat partioivat reviireissään tai vartioivat niitä korkeilla kasveilla istuen. Keltatäplähiipijä on hyvin paikkauskollinen laji eikä juuri poistu synnyinseuduiltaan.
Kehitysvaiheet: Naaras munii munat yksitellen lehdille, ja runsaan viikon kuluttua kuoriutuvat toukat sitovat lehden putkimaiseksi suojaksi ympärilleen. Toukka elää erilaisilla heinäkasveilla. Toukka on hidaskasvuinen ja talvehtii täysikasvuisena. Talvehtimisen jälkeen se koteloituu. Kotelovaihe kestää noin kuukauden.
Lähilajit: Lähin sukulainen on mustatäplähiipijä.
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 19.2.2024