Kehnäsulkanen
Hellinsia tephradactyla
Heimo: Sulkaperhoset (Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Hellinsia
Tuntomerkit: Siipiväli 18–23 mm. Etusiivet kalpean kellertävänvalkeat, niissä enemmän tai vähemmän vahvoja, epäsäännöllisiä pitkittäisjuovia sirotelluista, mustanruskeista suomuista. N. 1/3 kohdalla musta täplä ja halkion tyvellä peräkkäin 2 samanlaista täplää. Etummaisen liuskan etu- ja takareunassa yksittäisiä mustia täpliä, takimmaisen ulkoreunassa 3 mustaa täplää. Takasiivet ruskehtavanharmaat; joka liuskan kärjessä musta täplä. Molempien siipiparien ripset suunnilleen takasiipien väriset.
Koiraan vasemman sivulämssän hakanen ohut, kaareva, 1/3 lämssän pituudesta; oikeassa sivulämssässä pieni piikki. Aedeaguksessa yksi lyhyt kornuutti. Naaraan ostium soikea. Antrum suppilomainen, puolitoista kertaa leveyttään pitempi. Rakkomaisessa corpus bursaessa suuri, kaksinkertainen signum, jotka muodostuvat hyvin kehittyneistä piikeistä.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Melko yleinen koko maassa (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesäkuun puolivälistä elokuun alkuun (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Valoisat metsät, metsänreunat, ahot, niityt
Elintavat: Perhonen tulee valolle.
Kehitysvaiheet: Toukka vaaleanvihreä; selkäjuovat leveät, tummanvihreät, vaaleareunaiset; sivujuova epäselvä, kellertävä; selän nystyrät suuret, monikarvaiset, sivujen nystyrät ulkonevat, karvat pitkät, tähtimäiset. Pää vihreä. Elää syys-kesäkuussa kultapiiskulla (Solidago virgaurea); syö yöllä nuorien kasvien lehdillä tehden niihin reikiä; päivällä kasvin varrella. Koteloituu ravintokasville.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 10.10.2023