Sympistis heliophila

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Nopsayökköset (Oncocnemidinae)
Suku: Sympistis

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 22–26 mm. Etusiivet mustat, tiheään pitkien, sinertävän valkeanharmaiden suomujen sekaiset. Poikkiviirut leveät, mustat; tyvipoikkiviiru selvä, taittuu keskisuonen kohdalla; sisempi pokkiviiru sahahampainen; ulompi taipuu nelikulmaisesti ulospäin keskilinjan etupuolella, sen takana hampaallinen. Kaikki 3 yökköstäplää sinertävän valkeanharmaat. Keilatäplästä ulompaan poikkiviiruun kulkee musta pitkittäisjuova; usein keskisarka mustatäytteinen. Aaltoviiru vaalea, sen sisäpuolella katkeilevia, mustia kuvioita. Ulkoreunassa mustia täpliä. Ripset täplikkäät, tumman ja vaalean harmaat. Takasiivet puhtaan valkeat; tyvi savuisen mustahko; ulkoreunassa musta vyö, kärjessä leveä, kapenee terävästi takakulmassa; keskitäplä heikko, harmaa, voi puuttua; ripset valkeat, tyvestä ruskeatäpläiset.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Esiintyy pääasiassa Pohjois-Lapissa, mutta lajia on tavattu myös Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalta sekä Kainuusta ja Pohjois-Karjalasta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Laji lentää kesä-heinäkuussa.

Elinympäristö: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat tunturien koivuvyöhykkeet ja paljakan alaosat, mäntykankaat ja rämeet.

Elintavat: Perhonen lentää päivällä auringonpaisteessa.

Kehitysvaiheet: Toukka tumman suklaanruskea; prothoraxissa keltainen juova; sivuilla vaalean violetinharmaita varjostumia, jotka joskus yhtyvät sivujuovaksi; sen sisällä sijaitsevat mustat hengitysaukot; selkäjuova ruskeankeltainen, kapean, violetin pitkittäisjuovan jakama; siitä lähtee molemmille puolille sivuselkään keltaisia, etuviistoja juovia. Pää vaalean punakeltainen, hienosti mustakarvainen, suuosat mustat. Elää variksenmarjalla (Empetrum nigrum), lisäksi mustikalla (Vaccinium myrtillus) ja juolukalla (Vaccinium uliginosum). Kehitys kaksivuotinen; talvehtii ensimmäisen kerran munana ja toisen kerran kotelona löyhässä kotelokopassa.

Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 6.4.2024