Harmokirjoyökkönen

Lasionhada proxima

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Kirjoyökköset (Eriopygini)
Suku: Lasionhada

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 28–35 mm. Naaras on keskimäärin suurempi kuin koiras. Etusiivet harmaat, enemmän tai vähemmän valkeahkosirotteiset; keskisarakkeessa enemmän tai vähemmän tummanharmaata kehnää sekä usein, varsinkin tuoreilla yksilöillä, ruosteenkeltainen laikku. Tyvijuomu mutkainen, musta. Poikkiviirut heikot, kaksinkertaiset. Keskivarjo aaltoileva. Keilatäplä musta tai mustareunainen, ulottuu keskivarjoon, joskus pitkänomainen, jolloin suippo kärki ulottuu ulompaan poikkiviiruun. Rengas- ja munuaistäplä ruskeanharmaat, valkeahkorenkaiset, mustareunaiset; rengastäplä tavallisesti takaviistosti pitkänomainen, edestä avoin; munuaistäplä suuri. Keilatäplän ja munuaistäplän ulkopuolella usein kellertävä laikku. Aaltoviiru harmaa, molemmilta puolilta heikosti ruskeareunainen, sen sisäpuolella etureunassa vahvempi laikku. Ulkoreunassa rivi pieniä, mustia puolikuita. Ripset ruskeat, valkotäpläiset. Takasiivet harmahtavanruskeat; ulkoreunassa hieno, tumma juova; ripset vaaleanruskeat, kärjestä valkeat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Melko yleinen eteläisessä Suomessa. Yksittäisiä havaintoja aina Rovaniemen korkeudelle saakka. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Laji lentää kesä-elokuussa. (Tilastotietoa –2016)

Elinympäristöt: Laji viihtyy melko kuivilla paikoilla, kuten ahoilla ja kallioilla, mutta perhosta tapaa hyvin myös esimerkiksi kedoilta.

Elintavat: Perhonen on yöaktiivinen ja tulee hyvin valolle, harvemmin syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka himmeänruskea; selkäjuova hieno, valkeahko; sivuselkäjuova häipyvä, valkeahko, alapuolelta tummavarjoinen. Hengitysaukot hienot, mustat. Vatsapuoli kalpean harmaanruskea. Pää vaaleanruskea, yläosa ja suuosat tummemman ruskeat; niskakilpi kiiltävän harmaanruskea, siinä 3 vaaleaa juovaa, niiden sivuilla 2 tummaa täplää. Elää syys-kesäkuussa mm. kohokeilla (Silene), neilikoilla (Dianthus), marunoilla (Artemisia) ja maitiaisilla (Leontodon); talvehtii pienenä. Koteloituu kotelokoppaan maahan.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 8.2.2022