Hammastarhayökkönen

Hada plebeja

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Tarhayökköset (Hadenini)
Suku: Hada

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 30–36 mm. Naaras on keskimäärin suurempi kuin koiras. Etusiivet tuhkanharmaat, ulkosarakkeen ulko-osa ja keskisarake harmaanruskeavarjoiset. Tyvijuomu lyhyt, musta, sen takana takareunassa tavallisesti pieni, keltainen laikku. Poikkiviirut kaksinkertaiset, vaaleatäytteiset. Keilatäplä tumma. Rengas- ja munuaistäplä tummakeskiset, vaalearenkaiset, mustareunaiset; rengastäplän takana viisto, vaalea laikku, jonka ulkoreunassa kaksi terävää hammasta. Aaltoviiru vaalea, siinä lyhyt W-kuvio, ja sen sisäpuolella yksittäisiä, tummia nuolitäpliä. Ulkoreunassa rivi pieniä, mustia puolikuita. Ripset tummat, suonien kärjistä vaaleat. Takasiivet ruskeanharmaat, koiraalla tyvestä vaaleammat; takakulmassa epäselvä, vaalea juova; ripset okranvalkeat.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa Oulun korkeudelle saakka; yksittäisiä havaintoja myös Lapista. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Toukokuun lopulta heinäkuun alkuun; melko harvinainen toinen sukupolvi elo- syyskuussa. Lennon huippu juhannuksen tienoilla.

Elinympäristöt: Niityt, metsänreunat, ahot ja nummet

Elintavat: Perhonen käy myöhään iltapäivällä ja iltahämärissä kukilla; tulee sekä valolle että syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka elää heinä-syyskuussa esimerkiksi keltanoilla (Hieracium), voikukilla (Taraxacum) ja keltoilla (Crepis). Se elää maan pinnassa syöden kasvin maanpäällisiä osia, piilottelee päivisin ja on aktiivinen öisin. Toukka koteloituu kotelokoppaan maahan ja talvehtii kotelona.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 23.4.2024