Kääpiömittari
Gymnoscelis rufifasciata
Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Pikkumittarit (Eupitheciini)
Suku: Gymnoscelis
Tuntomerkit: Pienikokoinen, pikkumittareiden ryhmään kuuluva laji. Etusiipi on kolmionmuotoinen ja melko suippo; siipiväli 12–18 mm. Etusiipi on harmaan ruosteenruskea ja näkyvästi kirjailtu, ja myös takasiipi on kirjava kuvioiltaan. Etusiiven keskipilkku puuttuu tai on häipyvä. Ulompi kaksinkertainen poikkiviiru on selkeä ja sen sisäpuolella on tummia, vahvoja nuolitäpliä. Keskivarjon ja sisemmän vaalean poikkiviirun väli on voimakkaan ruosteenruskea.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Ekspansiolaji, joka on yleistynyt viime vuosikymmenien aikana. Laji on nykyään jokseenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).
Lentoaika: Perhonen lentää toukokuun keskivaiheilta heinäkuun alkuun. Lajilla on säännöllinen toinen sukupolvi heinä-elokuussa ja suotuisina kesinä kolmas sukupolvi syys-lokakuussa.
Elinympäristö: Mittarin elinympäristö on moninainen; laji esiintyy esimerkiksi puistoissa, pihamailla, kallioilla ja mäntykankailla.
Elintavat: Perhonen lentää yöllä ja tulee hyvin valolle. Pihaympäristöissä mittarin voi löytää seinustalta lepäilemässä. Perhonen tulee myös helposti sisätiloihin.
Kehitysvaiheet: Toukka elää kanervalla, mutta syö myös mm. vadelmaa ja maitohorsmaa. Kanervaa karistamalla toukkia voi löytää runsaasti. Laji talvehtii kotelona tai koteloimagona.
Muuta: Lajin tieteellinen nimi on muodostettu latinankielisistä sanoista rufus (’punaruskea’) ja fascia (’nauha’).
Lajista muualla: Lepiforum, Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 18.2.2024 Heikki Tabell