Pistelampiyökkönen

Globia sparganii

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Globia

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 32–44 mm. Keskikokoinen, vanttera. Etusiivet kalpean oljenkeltaiset – vaalean punertavankeltaiset. Tyvijuomu leviää usein siiven poikki ulottuvaksi varjoksi. Ulomman poikkiviirun kohdalla rivi epäselviä, tummia pilkkuja suonien kohdalla. Munuaistäplän takapää näkyy kahtena mustana pilkkuna tai U-kuviona. Etusiiven ulkoreunassa rivi teräviä, mustia pilkkuja. Takasiivet vaalean sameankellertävät, enemmän tai vähemmän harmaanruskeakehnäiset paitsi taka- ja ulkoreunasta.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Etelä- ja Keski-Suomessa paikoittainen ja vähälukuinen. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Heinäkuun lopulta syyskuun loppuun. Lennon huippu sijoittuu elokuun puolivälin tienoille.

Elinympäristö: Laji viihtyy rantavyöhykkeiden ja etenkin umpeenkasvaneiden lampien osmankäämi-, järviruoko- ja palpakkokasvustoiden läheisyydessä.

Elintavat: Perhonen on yöaktiivinen ja tulee valolle yleensä yksitellen. Perhosia voi havaita otsalampun avulla ruovikoiden yläpuolelta lentelemästä.

Kehitysvaiheet: Naaras munii kerrallaan kymmeniä munia riviin kuiville lehdille. Munat talvehtivat. Toukka elää kuivalla kasvavien kasvien varsissa ja koteloituu pääpuoli ylöspäin korsien sisälle. Toukka on vaalean kellanvihreä tai vaalean vihertävänruskea, selkäpuolella kolme vaaleanvihreää pitkittäisjuovaa; nystyrät mustat, pienet; sukaset hyvin lyhyet; hengitysaukot mustat, soikeat. Pää ja peräkilpi kiiltävän vaaleanruskeat; niskakilpi ei erottuva.

Muuta: Lajin tieteellinen nimi viittaa toukan ravintokasviin, palpakkoon (Sparganum).

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 8.2.2024