Kärsämösulkanen
Gillmeria pallidactyla
Heimo: Sulkaperhoset (Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Gillmeria
Tuntomerkit: Siipiväli 23–27 mm. Muistuttaa pietaryrttisulkasta (G. ochrodactyla), mutta pää on hiukan tummempi. Takasääret keskeltä kärkeen yksivärisen ruskehtavat. Etusiipien kuviot häipyvämmät; pohjaväri vaihtelee ruosteenpunertavasta kalpean kellertävään, lähes yksiväriseen. Takasiipien takimmaisen liuskan suomuhammas pienempi ja usein hyvin epäselvä.
Koiraan uncus vankka. Sivulämssä pyöreä; sacculuksen tyviosa hyvin kehittynyt, ei ulotu lämssän kärkeen. Anelluksen liuskat vankat, tylppäkärkiset, niiden sivuilla suippo uloke. Naaraan antrum pitkänomaisen putkimainen, 4 kertaa leveyttään pitempi. Ductus bursae vähän antrumia pitempi.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Yleinen koko maassa (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesäkuun alusta elokuun alkuun (Tilastotietoa –2016)
Elinympäristöt: Pientareet, metsänreunat, hiekkaiset niityt
Elintavat: Perhonen lentää iltahämärissä; tulee yöllä valolle.
Kehitysvaiheet: Toukka kiiltävän vihreä; selkäjuova tummempi tai hiukan ruskehtavansävyinen; sivuselkä- ja lisäsivujuova harmaanvalkeat; sivujuova valkoinen. Selässä hyvin pienet, mustat nystyrät. Pää kellertävä tai vihertävä, suuosat ruskeat. Elää syys-toukokuussa siankärsämöllä (Achillea millefolium) ja ojakärsämöllä (A. ptarmica); nuorena kutoo keskusversoja yhteen ja ruokailee lehdellä, myöhemmin kaivautuu varteen. Talvehtii ravintokasvin juurissa. Keväällä kovertaa nuoria versoja aiheuttaen niiden putoamisen. Koteloituu ravintokasvin varrelle tai lehden alapinnalle.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 10.10.2023