Niittypikkumittari
Eupithecia subumbrata
Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Pikkumittarit (Eupitheciini)
Suku: Eupithecia
Tuntomerkit: Siipiparin väritys on kaksijakoinen; siivet ovat ulkoreunastaan selvärajaisen tummanharmaat, sisäosastaan vaaleat. Erityisesti väriero näkyy takasiivessä. Etusiiven sisäosassa on lukuisia hienojakoisia viiruja vaalealla pohjalla. Siiven keskiosassa voi näkyä ruosteenruskeaa vivahdetta; etureunan suoni on ruosteenvärinen. Ruumis on vaalea; tässä voi näkyä myös hieman ruosteenväristä sävyä. Keskipilkku on heikko tai häipyvä. Siivenmuoto on melko kapea ja suippo. Siipiväli 15–19 mm.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Laji on kohtalaisen yleinen Etelä- ja eteläisessä Keski-Suomessa. Pohjoisessa tavattu Vaasan ja Lieksan korkeudelle saakka. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Aloittaa lentonsa kesäkuun alkupuolella ja lentoa kestää heinäkuun loppuun. Lennon huippu ajoittuu kesä-heinäkuun vaihteeseen.
Elinympäristöt: Mittari lentelee monenlaisissa ympäristöissä, tyypillisesti pensaikkoisilla niityillä ja joutopelloilla, pientareilla, puutarhoissa ja valoisilla metsänlaiteilla.
Elintavat: Lentää öisin ja tulee valolle. Lähtee lentoon häirittynä myös päiväsaikaan.
Kehitysvaiheet: Toukka on polyfagi, syö mm. pietaryrttiä, siankärsämöä, kuismaa, mataraa, pukinjuurta ja virmajuurta. Laji talvehtii kotelona.
Lajista muualla: Lepiforum, Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 12.2.2024 Heikki Tabell