Silkkipikkumittari

Eupithecia selinata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Pikkumittarit (Eupitheciini)
Suku: Eupithecia

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Pohjaväriltään tasaisen harmaa, pyöreäsiipinen pikkumittari. Siiven ulkoreuna on voimakkaan kaareva. Keskipilkku on iso; siiven etureunassa on tummia reunatäpliä. Ulompi kaksinkertainen poikkiviiru muodostaa tasaleveän vaalean kaaren. Siivet, erityisesti siipiripset ovat silkinkiiltoiset. Siipiväli 18–20 mm.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Laji on melko harvinainen, mutta ilmeisesti yleistymässä Etelä-Suomessa, pohjoisinna Porin ja Liperin korkeudella. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun puolivälistä heinäkuun keskivaiheille.

Elinympäristö: Rehevien, tuorepohjaisten lehtojen ja lehtimetsien laji, erityisesti niiden reunamilla ja aukeilla, missä kasvaa vuohenputkea.

Elintavat: Perhonen lentää iltaisin ja iltahämärissä ja tulee valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka elää vuohenputken, joskus myös karhunputken kukinnoilla. Laji talvehtii kotelona.

Muuta: Laji muistuttaa putkipikkumittaria, E. trisignariaa, mutta on tätä pyöreäsiipisempi. Trisignarian siivenmuoto on enemmän kolmiomainen ja sen etureunan täplät ovat vahvat.

Lajista muualla: Lepiforum, Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 22.11.2024 Heikki Tabell