Pihlajapikkumittari

Eupithecia exiguata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Pikkumittarit (Eupitheciini)
Suku: Eupithecia

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Pihlajapikkumittarin siivenmuoto on suippo ja pitkänomainen; siivenkärki on terävä. Mittarin etusiiven pohjaväri on harmaanruskea ja sen vaaleat poikkiviirut voimakkaat. Uloin kaksinkertainen poikkiviiru on lähes suora ja tekee selvän kulman etureunassa. Poikkiviirun sisäpuolella on useita tummia siipisuonien myötäisiä keskiviiruja. Siiven kärjessä ja ulkoreunan keskellä on vaalea juomu. Keskipilkku on tumma ja selvä, pitkänomainen; siipiripset ovat täplikkäät. Mittarin takasiivet ovat vaaleat ja melko pienikokoiset. Siipiväli 16–21 mm.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Mittari on jokseenkin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisinna Kainuussa. (Havaintokartta -2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen on melko varhainen pikkumittari. Aloittaa lentonsa toukokuun loppupuolella ja lentoa kestää heinäkuun alkuun. (Tilastotietoa -2016)

Elinympäristöt: Perhonen lentää puoliavoimissa maastoissa, lehtipuuvaltaisten metsien laitamilla sekä puistoissa ja puutarhoissa.

Elintavat: Perhonen lentää iltahämärissä sekä yöllä ja tulee valolle. Mittaria on haavittavissa mm. herukkapensaiden ympäriltä.

Kehitysvaiheet: Toukka elää pihlajalla, mutta myös muilla lehtipuilla ja pensailla, kuten tuomella, paatsamalla, pajulla ja herukalla. Laji talvehtii kotelona.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 9.1.2023 Heikki Tabell