Valkopikkumittari
Eupithecia centaureata
Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Pikkumittarit (Eupitheciini)
Suku: Eupithecia
Tuntomerkit: Pohjaväriltään valkea, suipposiipinen, helposti tunnistettava pikkumittari. Keskipilkku on puolikuun muotoinen; pilkun vierestä ulottuu siiven etureunaan suurehko tumma laikku. Etusiiven ulkoreuna on ruskehtava. Siipiväli 15–20 mm. Takaruumiis on mustahkon harmaa, aivan tyvestä ja kärjestä kalkinvalkea.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Laji on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa, pohjoisinna tavattu Kuusamosta. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi))
Lentoaika: Laji on kaksipolvinen; ensimmäinen sukupolvi aloittaa lentonsa toukokuun lopulla. Toinen sukupolvi lentää heinäkuun lopulta syyskuun alkuun.
Elinympäristö: Valkopikkumittari on pihamaiden, puistojen ja puutarhojen laji; biotooppia ovat myös kuivat aurinkoiset rinteet, kedot ja mäet.
Elintavat: Perhonen aloittaa lentonsa iltahämärissä ja on löydettävissä mm. orapihlajan, maitohorsman ja kanervan kukilta. Tulee hyvin valolle.
Kehitysvaiheet: Toukka on moniruokainen, elää mm. kanervan, suolaheinän, kultapiiskun, hiirenvirnan, nurmikohokin, mataran, siänkärsämön ja päivänkakkaran kukilla. Laji talvehtii kotelona.
Lajista muualla: Lepiforum, Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 29.7.2024 Heikki Tabell