Thymelicus sylvestris

Heimo: Paksupäät (Hesperiidae)
Alaheimo: Paksupäät (Hesperiinae)
Suku: Thymelicus

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Etelänhiipijä on hieman lauhahiipijää suurempi. Siipien kärkiväli on 27–34 mm.
Siipien yläpintojen pohjaväri on ruskehtavan oranssi ja siipien ulkoreunassa on tumma reunus. Siipiripset ovat vaaleat ja siipisuonet erottuvat tummina.
Koiraalla on etusiiven keskiosassa musta koirasjuova, jonka suomut erittävät naaraita houkuttelevaa feromonia. Juova on pitkä ja hieman käyrä; se kaartuu yhden suonivälin yli. Etelänhiipijän koiraalla tämä juova on selkeämpi ja vahvempi kuin lauhahiipijän koiraalla (ks. määrityskuvat).
Naaraiden määrittäminen on vaikeampi: etelähiipijällä tuntosarven kärjen etu- ja alapuoli ovat suhteellisen vaaleat (oranssit), kun taas lauhahiipijällä kärkinuijat ovat kauttaaltaan tummat.
Siipien alapinnan pohjaväri on oranssi, mutta etusiiven kärki ja takasiipi ovat vihertävän harmaat. Takasiiven takareunalla on selkeä oranssinvärinen reunus.

Esiintyminen: Lähialuelaji, josta on tehty ensimmäinen varma havainto Suomessa 18.7.2022 Pyhtään ulkosaaristossa sijaitsevalla Ristisaarella. Etelänhiipijä lentää melko yleisenä Virossa, etenkin maan itäosissa. Lisäksi laji esiintyy Fennoskandiaa lukuunottamatta lähes kaikialla Euroopassa. Suomenlahden etelärannikko on tähän saakka muodostanut esiintymisalueen pohjoisrajan, mutta on todennäköistä, että lajia tavataan tulevaisuudessa myös Suomen mantereella. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: Keski-Euroopassa laji lentää kesäkuun lopulta elokuun alkuun.

Elinympäristöt: Niityt ja metsänreunat

Kehitysvaiheet: Toukka elää eri heinäkasveilla.

Lähilajit: Muut paksupäät. Etelänhiipijää voidaan helposti sekoittaa lauhahiipijään, jonka tuntosarvien nuijat ovat kuitenkin kauttaaltaan tummat. Tuntosarven nuijan oranssi väri on siis tärkeä etelänhiipijän tuntomerkki. Koiras erottuu lisäksi suhteellisen voimakkaan koirasjuovan ansiosta lauhahiipijäkoiraasta.

Lajista muualla: Lepiforum, Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Päivitetty viimeksi: 19.2.2024