Loimumittari

Suurperhoset

Pikkuperhoset

Tuntomerkit: Loimumittari on suhteellisen helposti tunnistettava mittari. Perhosen siipiväli on 21–28 mm. Siipien pohjaväri on keltainen tai okranruskea. Etusiiven poikki kulkee neljä valkoista aaltojuovaa, joissa on musta tai ruskea reuna. Kaksi ulompaa aaltojuovaa jatkuu myös takasiivellä. ”Pääjuovien” välissä kulkee samansuuntaisia himmeämpiä ruskeita poikkijuovia.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Loimumittari on hyvin yleinen laji, jolla ei ole suuria vaatimuksia elinympäristönsä suhteen. Esiintymisalue on Etelä- ja Keski-Suomi; painopiste on etelässä. Vaasa–Viitasaari–Lieksa -linjan pohjoispuolella lajista on vain muutama havainto. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Perhonen lentää yhtenä sukupolvena kesäkuun alusta syyskuun alkuun. Lentoaika on siis melko pitkä. Lennon huippu osuu heinäkuuhun (Tilastotietoa -2016 )

Elinympäristö: Tuorepohjaiset avomaat, niityt, puutarhat sekä pensaita kasvavat maastot.

Elintavat: Perhonen on päiväaktiivinen, mutta lentää myös iltahämärässä. Perhonen käy kukilla, mutta valolle se tulee vain harvoin.

Kehitysvaiheet: Toukka elää mataralla, suolaheinällä ja muilla matalilla kasveilla ja talvehtii pienenä.

Muuta: Keski-Euroopassa perhosen väritys ja kuviointi ovat usein vivahteikkaammat kuin kotimaisilla mittareilla. Sieltä löytyy muotoja, joilla on kahden keskimmäisen valkoisen poikkijuovan vieressä leveät tummat vyöt – mihin lajin tieteellinen nimikin viittaa (lat. bilineatum = kaksiviivainen).

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Lajitietokeskus

Päivitetty viimeksi: 2.7.2021