Isosiilikäs
Arctia caja
Yläheimo: Yökkösmäiset (Noctuoidea)
Heimo: Hämyköt (Erebidae)
Alaheimo: Siilikkäät (Arctiinae)
Tribus: Aitosiilikkäät (Arctiini)
Suku: Arctia
Tuntomerkit: Isosiilikästä ei voi sekoittaa muihin perhoslajeihin. Etusiivet ovat pohjaväriltään kermanvalkoiset ja niissä on suuria suklaanruskeita laikkuja. Laikkujen koko ja muoto vaihtelevat yksilöittäin. Takasiivet ovat oranssinpunaiset ja niissä on pyöreitä, mustansinisiä täpliä. Perhosen pää ja keskiruumis ovat tummanruskean karvoituksen peittämät, ja niskassa on punainen poikkijuova. Takaruumis on oranssinpunainen ja siinä on mustia poikkijuovia. Koiraan tuntosarvet ovat sulkamaiset ja naaraan tuntosarvet ovat lankamaiset. Siipiväli on 49–64 mm.
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Levinneisyys yltää Oulun korkeudelle, mutta pohjoisempaakin on muutamia havaintoja. Laji on melko yleinen, mutta esiintyy normaalisti vain yksittäisenä. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesäkuun loppupuolelta elokuun loppuun yhtenä polvena. Päälento sijoittuu heinäkuuhun.
Elinympäristö: Puoliavoimet maastot
Elintavat: Aikuinen perhonen ei käytä ravintoa. Yöaktiivinen perhonen tulee valolle. – Perhosen kirkkaat värit toimivat varoituksena saalistajille, sillä perhonen on myrkyllinen. Perhosen niskassa sijaitsevat rauhaset tuottavat koliiniesterit toimivat keskushermostossa asetyylikoliinireseptorien salpaajina. Lisäksi perhosen takaruumiista on eristetty hengityselimistöön vaikuttavia yhdisteitä. Muiden siilikkäiden tapaan perhosen keskiruumiissa on kuuloelimet, ja isosiilikkään tiedetään tuottavan ääntä, jos perhonen kuulee lepakoiden päästämiä kaikuluotausääniä.
Kehitysvaiheet: Pienet toukat elävät syksyisin yhdyskunnittain toukkapesissä. Isosiilikkään toukka on moniruokainen ja elää ruohoilla, varvuilla, pensailla ja lehtipuilla. Syksyisin toukat elävät yhdyskunnittain toukkapesissä. Toukka talvehtii keskenkasvuisena. Täysikasvuisella toukalla on hyvin pitkä karvoitus. Pisimmät selkäkarvat ovat valkoiset, muut selkäpuolen karvat ovat mustat. Kyljissä ja ruumiin etuosassa on punaruskeita karvoja. Täysikasvuisella toukalla on pituutta 70–80 mm.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Suomen Lajitietokeskus
Muuta: Lajin tietellinen nimi caja on johdettu kreikkalaisesta verbistä χαίω (kaio) = ’polttaa’.
Päivitetty viimeksi: 11.9.2024