Kirjolahoyökkönen

Apamea crenata

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Noctuinae
Tribus: Korsiyökköset (Apameini)
Suku: Apamea

← Edellinen │ Seuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 34-43 mm. Keskikokoinen. Etusiivet etureunasta pyöreästi kaartuvat; pohjaväri vaalean harmaankeltainen, varjot tumman punertavanruskeita, etenkin keskisarakkeen etureunassa ja ulkosarakkeessa; takanurkan tumma alue ylettyy ulompaan poikkiviiruun asti. Tyvisarakkeessa samanvärinen pitkittäisjuova; sen takana takareunassa lumivalkoinen juova. Poikkiviirut epäselvät; ulompi muodostuu tummista täplistä suonien kohdalla. Rengas- ja munuaistäplä kellertävät, ruskeareunaiset; munuaistäplä takaosastaan tummatäytteinen. Aaltoviiru näkyy vain ulkosarakkeen tumman ulko-osan reunana. Ulkoreunassa rivi pieniä, mustia puolikuita. Takasiivet harmaat, tyvestä vaaleammat; keskitäplä heikko; ripset punertavanokrat, jakoviiru tumma. Joskus etusiivet kirjavammat, lämpimämmän ruskeasävyiset. Keskivarjo muuta siipeä tummempi. Munuaistäplä ulko-osasta vaalea. Etusiiven tyvi takareunasta tumma.
Vaaleapohjaisen ja kirjaavan nimimuodon lisäksi esiintyy erilaisia värimuotoja kuten yksivärisen punaruskea muoto f. alopecurus, jonka yökköstäplät ovat keltarenkaiset, sekä f. putris, joka on tasaisesti kirjaava ja jonka keskisarake on siiven takareunaan saakka kokonaan tumma.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen lähes koko maassa; Lapissa harvinaisempi (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi).

Lentoaika: Perhonen lentää kesäkuun alusta elokuun alkuun.

Elinympäristö: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat peltojen reunat, niityt ja valoisat metsät.

Elintavat: Perhonen tulee hyvin syötille, mutta huonommin valolle. Käy myös kukilla.

Kehitysvaiheet: Toukka on roosanharmaa tai punaruskea, tummempitäpläinen; selkäjuova valkea, mustareunainen; sivujuova leveä, okrankeltainen, sen yläpuolella joka jaokkeessa pitkänomainen, musta täplä. Nystyrät mustat. Pää, niska- ja peräkilpi mustanruskeat, kahden viimeksi mainitun keskellä vaalea pituusjuova. Elää elo-toukokuussa heinäkasvien (Poaceae) kuten lauhojen (Deschampsia), natojen (Festuca), ruokohelven (Phalaris arundinacea) ja viljalajien juurituppaissa, nuorena myös tähkissä. Laji talvehtii melkein täysikasvuisena toukkana. Koteloituu kotelokoppaan maahan tai kuoren rakosiin.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 13.2.2024