Acronicta alni

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Iltayökköset (Acronictinae)
Suku: Acronicta

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 34–44 mm. Etusiivet vaaleanharmaat, usein heikosti roosansävyiset; takareunassa leveä, mustanruskea varjo, joka täyttää siiven lähes koko takapuoliskon ja jatkuu yökköstäplien välistä etureunaan ja hämärtää munuaistäplän tyviosan. Poikkiviirut tummat, heikosti sahahampaiset, sisempi kaksinkertainen. Tyvijuomu ja takakulman juova mustat, lähes yhteensulautuneet. Rengastäplä valkeahko, mustareunainen, melko pitkänomaisen soikea, sen keskellä ruskea juova; munuaistäplä mustareunainen, sen ulko-osa ruskehtava ja sen etu- ja takareuna ulkonevat. Ulkosarakkeessa diskaalitaitteessa heikohko, musta pitkittäisjuomu ulommasta poikkiviirusta ulkoreunaan. Aaltoviiru epäselvä, valkeahko. Ulkoreunassa rivi mustia poikkijuovia. Ripset ruskehtavanvalko- ja mustatäpläiset. Takasiivet valkeat, kärjestä harmahtavat, ripset harmaatäpläiset.

Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Tavataan melko yleisenä Oulun korkeudelle saakka. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Aikuiset perhoset lentävät toukokuusta heinäkuuhun.

Elinympäristöt: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat valoisat lehti- ja sekametsät sekä niiden reunamat.

Elintavat: Yöaktiivinen perhonen tulee valolle ja erityisen hyvin syötille.

Kehitysvaiheet: Toukka nuorena harmaa, neljä takimmaista jaoketta likaisenvalkeat; keskiruumiin I jaoke okrankeltainen, siinä neljä pullomaisesti laajentunutta karvaa; toukka muistuttaa linnun ulostetta. Täysikasvuisena musta; selkäpuolella suuria, vaaleankeltaisia poikkivöitä. Keskiruumiin I jaokkeen sivuilla neljä sekä takaruumiin I-VI ja VIII-IX jaokkeiden sivuilla kaksi pitkää, kärkiosastaan litistynyttä karvaa. Elää heinä-syyskuussa koivulla (Betula) ja lepällä (Alnus), myös muilla lehtipuilla ja pensailla. Koteloituu lahoon puuhun. Kotelo talvehtii.

Lajista muualla: Lepiforum, Wikipedia

Muuta: Suvun tietteellinen nimi (Acronicta) on johdettu kreikankielisestä sanasta akronyx = ’yön alku’. Lajin nimi alni perustuu lepän tieteelliseen nimeen alnus.

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 4.4.2024