Orvokkihopeatäplä
Speyeria aglaja
Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Aurinkoperhoset (Heliconiinae)
Tribus: Hopeatäplät (Argynnini)
Suku: Speyeria
Tuntomerkit: Orvokkihopatäplä on kookas hopeatäpläperhonen, joka muistuttaa keto– ja rinnehopeatäplää. Siipiväli on 50–55 mm. Orvokkihopeatäplällä etusiiven ulkoreuna on suora tai vain hieman pyöristynyt (ketohopeatäplällä etusiiven ulkoreuna sen sijaan on selvästi kovera, ja pienemmillä hopeatäplillä, kuten angervohopatäplällä, se on selvästi pyöreä).
Etusiiven ulkoreunus on leveälti tumma; reunuksessa voidaan erottaa kaksi mustaa reunajuovaa, jotka siipisuonten kohdalla yhtyvät muodostaen yhtenäisiä tummia laikkuja. Tummat reunatäplät muodostavat selkeitä kolmiokuvioita. Koiraalla on kaksi tai kolme heikkoa koirasjuovaa, joiden suomut erittävät naaraita houkuttelevaa feromonia. Siipien yläpinnassa olevien mustien täplien kokoero on pieni; takasiivessä on viisi täplää, joista keskimmäinen on pienempi kuin muut täplät. Koiraan siipien pohjaväri on lämpimän oranssi, naaraalla värisävy on himmeämpi. Naarailla etusiiven kärjen vaaleat täplät ovat usein hieman vaaleampia kuin muu pohjaväri (s. kuvat 5–6). Siipien tyvet saattavat olla naaraailla vihreänharmaan kehnän peitossa.
Siipien alapuolella orvokkihopatäplältä puuttuu takasiiven ulkosarakkeesta pienten punaruskeiden rengastäplien rivi (vrt. ketohopeatäplä). Hopeatäplät ovat pienempiä, soikionmuotoisia ja irrallisia. Hopeisten, kuunmuotoisten reunatäplien sekä muiden hopeatäplien välissä kulkee takasiiven poikki vaaleankeltainen täplätön vyöhyke. Keskisarakkeessa ja tyvessä olevien hopeatäplien välit ovat enimmäkseen vihertävänruskeat (vrt. ketohopeatäplä, jolla nuo välit ovat vaaleankeltaiset).
Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu napapiirin korkeudelle asti (muutamia yksittäisiä havaintoja Pohjois-Lapista). (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun alusta elokuun puoliväliin
Elinympäristöt: Avoimet ja puoliavoimet maastot, kedot, niityt, metsänreunat, teidän varret
Kehitysvaiheet: Naaras munii ravintokasvien läheisyyteen yksittäisiä munia tai pieniä munaryhmiä. Syötyään munankuoren pieni toukka siirtyy talvilepoon ja aloittaa elämän ravintokasvilla vasta seuraavana keväänä. Toukka elää orvokeilla.
Lähilajit: Muut ”isot” hopeatäplät: lähinnä keto– ja rinnehopeatäplä
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 7.5.2024