Täpläpapurikko
Pararge aegeria
Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)
Alaheimo: Heinäperhoset (Satyrinae)
Tribus: Satyrini
Suku: Pararge
Tuntomerkit: Täpläpapurikko on on keskikokoinen päiväperhonen; siipien kärkiväli on noin 35–45 mm. Naaraat ovat koiraita kookkaampia ja yleensä hieman vaaleampia.
Siipien pohjaväri on ruskean/tummanruskean sävyinen ja pintaa täplittää vaaleankeltaiset laikut. Etusiiven kärjessä on musta, valkoteräinen silmätäplä. Alasiiven ulkoreunaa täplittää samankaltaiset mustat silmätäplät valkoisin keskuspilkuin. Siiven kuviointi muodostaa mainion suojavärin metsikön valojen ja varjojen kanssa.
Alapuolelta etusiipi on ruskea ja vaaleankeltaisten laikkujen täplittämä. Kärjessä on iso musta silmätäplä, jossa on valkoinen keskus. Takasiiven alapuoli muodostaa ruskean, vaaleankeltaisen ja violetin kuviosekoituksen. Reunassa on rivi valkoisia täpliä.
Uhanalaisuusarvio 2019: NT = Near threatened – Silmälläpidettävä (Punainen kirja)
Esiintyminen: Laji esiintyy jokseenkin harvinaisena maan etelä- ja keskiosissa. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Toukokuun loppupuolelta heinäkuun puoliväliin ulottuvalla ajanjaksolla. Lento painottuu kesäkuulle. Toisen sukupolven yksilöitä on havaittu elo-syyskuussa.
Elinympäristöt: Metsänaukeat ja kuusivaltaisten metsien reunamat, varjoisat alueet metsäteiden varsilla. Täpläpapurikko on metsälaji ja sen on arveltu kärsineen metsätalouden toimista.
Kehitysvaiheet: Naaras munii munat yksitellen isäntäkasville. Toukat elävät eri heinäkasveilla, mm. nuokkuhelmikällä, juolavehnällä, koiranheinällä ja nurmikalla. Laji talvehtii kotelona.
Lähilajit: Muut papurikkojen sukuun kuuluvat lajit
Muuta: Sana papurikko viittaa alun perin hevoseen, jonka karvapeitteessä on pyöreitä, toisen sävyisiä laikkuja. Tätä kuviointia tarkoittava sana on lainattu papurikkoperhosille.
Lajista muualla: Wikipedia, LuontoPortti, Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 26.12.2022