Vaahterayökkönen
Acronicta aceris
Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Yökköset (Noctuidae)
Alaheimo: Iltayökköset (Acronictinae)
Suku: Acronicta
Tuntomerkit: Siipiväli 37–48 mm. Suurehko. Etusiivet vaaleanharmaat, tummemmanharmaa- ja joskus paikoin heikosti kellertäväkehnäiset; kuviot mustahkot, hienot, tasaiset. Tyvijuomu ohut. Poikkiviirut kaksinkertaiset; ulompi vaaleakeskinen ja vahvasti sahahampainen, keskivarjo näkyvissä etureunassa. Yökköstäplät mustareunaiset, selvästi erossa toisistaan; rengastäplä pieni, soikea; munuaistäplän keskellä musta juova. Takakulmassa musta pitkittäisjuova, joka risteää ulomman poikkiviirun kanssa. Ulkoreunassa suonien välissä rivi mustia täpliä. Takasiivet valkeahkot, ulkoreunassa tumma juova; naaraalla suonet tummat.
Uhanalaisuusarvio: LC = Least concern – Elinvoimainen
Esiintyminen: Vaahterayökköstä tavataan pääasiassa etelärannikolta, mutta laji levittäytyy hiljalleen Kski-Suomeen. (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Kesäkuun alusta heinäkuun loppuun
Elinympäristöt: Lajin tyypillisiä elinympäristöjä ovat harvakasvuiset lehto- ja puistoalueet.
Elintavat: Yöaktiivinen vaahterayökkönen tulee hyvin syötille, mutta melko heikosti valolle.
Kehitysvaiheet: Toukka on pienenä musta, kellanharmaatäpläinen, karvat ovat yksiväriset. Täysikasvuisena keltainen tai punaruskea; joka jaokkeen selkäpuolella valkea, mustareunainen, ruutumainen täplä. Kyljissä rivi kellanpunaisia karvatupsuja. Pää musta. Elää heinä-syyskuussa vaahteralla (Acer), myös lehmuksella (Tilia), tammella (Quercus robur) ja hevoskastanjalla (Aesculus hippocastanum). Koteloituu purun sisään toukan karvoista kudottuun kotelokehtoon. Kotelo talvehtii.
Lajista muualla: Lepiforum
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa
Päivitetty viimeksi: 15.8.2024