Platyptilia gonodactyla

Heimo: Sulkaperhoset (Pterophoridae)
Alaheimo: Pterophorinae
Suku: Platyptilia

← EdellinenSeuraava →

Tuntomerkit: Siipiväli 20–28 mm. Etusiipien ulkoreuna selvästi mutkainen; pohjaväri vaaleanruskea, vahvasti valkokehnäinen. Etureuna tummanruskea, valkopisteinen. Keskikohdan sisäpuolella 2 hiukan häipyvärajaista, tummanruskeaa täplää; suurempi lähellä takareunaa ja sisempänä, pienempi ulompana, lähellä etureunaa. Kostaalikolmio tummanruskea, ulkopuolelta vaalean poikkijuovan rajaama, tämä ulottuu etummaisen liuskan yli. Ulkoreunan lähellä vaalea poikkijuova molempien liuskojen poikki. Ulkoreunan ripset valkeahkot, tyviviiru kapea, mustanruskea, etummaisen liuskan keskikohdassa valkean täplän katkaisema. Takareunan ripsissä 2 mustanruskeaa täplää; suurempi hiukan keskikohdan ulkopuolella ja pienempi suoraan halkion tyven takapuolella. Takasiivet tumman ruskehtavanharmaat; takimmaisen liuskan takareunan keskellä musta suomuhammas.
Koiraan uncus keskikokoinen. Sivulämssä asteittain, mutta vain heikosti kapeneva. Saccuksessa syvä halkio. Anelluksen liuskat kapeat, niiden keskellä suuri piikki. Naaraan antrum heikosti kapeneva; kitinisoitunut osa 7 kertaa ductus bursaen kalvomaisen osan pituinen.

Uhanalaisuusarvio 2019: LC = Least concern – Elinvoimainen

Esiintyminen: Yleinen koko maassa (Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)

Lentoaika: Kaksi sukupolvea: toukokuun lopulta heinäkuun alkuun sekä elokuun alusta syyskuun loppuun

Elinympäristöt: Metsänreunat, niityt, ruderaatit, pientareet

Elintavat: Perhonen lentää iltahämärissä ja yöllä; tulee valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka melko paksu, vihertävänvalkea; nystyrät pienet, mustat. Selkäjuova leveä, punertava; sivuselkäjuova punertava; joskus lisäksi punertaviksi täpliksi hajonnut lisäsivujuova. Pää, jakautunut niskakilpi, peräkilpi, hengitysaukot sekä käsnäjalat mustat. Elää syys-toukokuussa ja heinä-elokuussa leskenlehdellä (Tussilago farfara); ensin kovertaa lehtiä, sitten kaivautuu varteen, jossa talvehtii. Jatkaa keväällä syömistä nupuissa, kukissa ja siemenillä. Koteloituu hedelmystöön. Kesäpolven toukka ensin kovertaa lehtiä, myöhemmin ruokailee lehden alapinnalla. Koteloituu lehden alapinnalle.

Lajista muualla: Lepiforum

Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi

Teksti: Yhteistyössä Perhoswikin kanssa

Päivitetty viimeksi: 13.2.2024