Suomen Perhoset

Tervetuloa www.suomen-perhoset.fi -sivustolle!

 

Etusivun sisältö:

Navigointi
Yleistietoa perhosista
Lähteet
Yhteystiedot


 

Navigointi

 

1. Aloittelevan perhosharrastajan kannattaa käyttää vasemmassa reunassa olevaa navigointipalkkia, jossa käytetään suurperhosten osalta suomenkielisiä nimiä. Klikkaa palkissa olevaa otsikkoa ”Suurperhoset” tai ”Pikkuperhoset” tai vaihtoehtoisesti jompaakumpaa yllä olevaa kuvaa. Navigointipalkkiin ilmestyy yläheimoihin (osittain heimoihin) perustuva luettelo, jonka osioita klikkaamalla saat näkyviin lajien artikkelit. Lajisivuja selaamalla pääset katselemaan kotimaisia perhoslajeja sekä opettelemaan myös tieteelliset nimet. Pidempään harrastaneet käyttävät mieluummin tieteellisiä nimiä, joten niiden opettelu on tärkeä osa syventyvää harrastusta.

2. Voit etsiä suurperhosia tieteellisillä ja suomenkielisillä nimillä käyttämällä alla olevia lajiluetteloita:
Lajiluettelo Suurperhoset
Lajiluettelo Pikkuperhoset

3. Oletko nähnyt perhosen, jonka nimeä et tiedä? Voit avata todennäköisesti kyseeseen tulevien heimojen linkkejä ja vertailla näkemäsi perhosen eri lajien pikkukuviin, joita klikkaamalla pääset ko. lajin sivulle. Lajisivuilla pääset seuravaan (tai edelliseen) lajiin käyttämällä artikkelitekstien yllä olevia sinisiä navigointinuolia: (← Edellinen │ Seuraava →).


 

Yleistietoa perhosista

 

Perhoset (Lepidoptera) ovat hyönteisten lahko. Koko Lepidoptera-lahkossa on yli 180 000 lajia, jotka jaetaan 127 heimoon.

Muiden hyönteisten tapaan täysikasvuisen perhosten ruumis rakentuu kolmesta ruumiinosasta: päästä (lat. caput), keskiruumiista (lat. thorax) ja takaruumiista (lat. abdomen). Keskiruumiiseen kiinnittyy kolme paria jalkoja ja pään etuosassa ovat tuntosarvet. Näköaistimina toimivat kaksi verkkosilmää ja vaihteleva määrä pistesilmiä. Monilla perhosilla on myös kuuloaisti.

Perhosten näkyvin piirre ovat niiden siivet, jotka ovat suuret kooltaan ja usein värien sekä kuvioiden kirjomia. Värityksellä ja kuvioinnilla on useita tehtäviä, mutta tavallisimmin sen tarkoitus on piilottaa perhonen saalistajien katseilta. Monilla värikkäillä lajeilla kuviointiin ja väritykseen sisältyy varoitus eläimen pahasta mausta tai myrkyllisyydestä.

Perhosten siipiä peittävät yleensä pienet suomut, jotka sisältävät väriainetta. Tieteellinen nimi lepidoptera tuleekin kreikan kielen suomua ja siipeä tarkoittavista sanoista: lepido-pteron, ’suomusiipi’.

Perhoset käyvät läpi täydellisen muodonvaihdoksen, jonka vaiheita ovat muna, toukka, kotelo ja aikuinen eli imago.

Suurin osa perhoslajeista lentää yöllä. Aikuiset perhoset käyvät kukilla nauttimassa mettä, mutta joillekin lajeille maistuvat paremmin käyneet hedelmät ja jopa eläinten raadot. Jotkin lajit eivät nauti lainkaan ravintoa aikuistuttuaan.

Monilla öisin lentävillä perhosilla on taipumusta lentää kirkkaiden valojen luokse.


 

Lähteet

 

Tämän sivuston takana on ryhmä perhos- ja valokuvausharrastajia, joiden tavoitteena on esitellä kotimaisia perhoslajeja kuvin ja tekstein. Valokuvat ovat pääosin ryhmän jäsenten ottamia. Selitystekstit perustuvat paitsi omiin havaintoihin, myös eri lähteisiin:

* Forsman, Dick – Vesikko, Olli: Päiväperhoset Suomen luonnossa. Otava, Keuruu 2012 (2. painos)

* Silvonen, Kimmo –Top-Jensen, Morten – Fibiger, Michael: Suomen päivä- ja yöperhoset – maastokäsikirja

* Eri lajien Wikipedia-sivut, LuontoPortin sivut (www.luontoportti.com) sekä Suomen Perhostutkijain Seuran sivut

* Perhoswiki (Hyönteistietokanta)


 

Yhteystiedot

 

Sähköposti: helmutdiekmann@gmail.com

Facebook: suomenperhoset.fi

Ota meihin yhteyttä jos löydät virheitä sivustolta, haluat tukea toimintaamme valokuvin, olet muuten kiinnostunut yhteistyöstä tai sinulla on kysyttävää perhosista