Tammisirppisiipi
Watsonalla binaria
Heimo: Sirppisiivet ja villaselät (Drepanidae)
Alaheimo: Sirppisiivet (Drepaninae)
Suku: Drepana
Tuntomerkit: Tammisirppisiipi on melko pieni sirppisiipi, siipien kärkiväli on 23–34 mm. Siipien pohjaväri on kellertävän punaruskea. Koiraan takasiivet ovat samanväriset kuin etusiivet; naaraiden takasiivet ovat hieman vaaleampia. Siipien poikki kulkee kaksi pohjaväriä vaaleampaa juovaa. Lajin selvin tuntomerkki on kaksi mustaa pistettä kummassakin etusiivessä; usein ne toistuvat heikompina myös takasiivissä.
Uhanalaisuusarvio 2019: Arviointiin soveltumaton
Esiintyminen: Ennen vuotta 2011 tammisirppisiipi oli Suomessa hyvin harvinainen harhailija. Sen jälkeen havaintoja on kertynyt lähes vuosittain ja määrät ovat kasvaneet. Tällä hetkellä (vuoden 2022 kesän jälkeen) Suomessa on tehty yhteensä 133 havainioja. Kaikki havainnot ovat joko Ahvenanmaalta tai aika lailla koko etelärannikkolta aina maamme itärajalle saakka. Mahdollisesti laji on pystynyt muodostamaan etelärannikolle pysyviä paikallisia kantoja. (Havaintokartta –2016; ajankohtaiset havainnot ks. Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi)
Lentoaika: Suomen havainnot on tehty heinäkuusta syyskuuhun. Keski-Euroopassa laji lentää kahtena sukupolvena: huhtikuun lopulta kesäkuuhun sekä heinäkuun lopulta elokuuhun.
Elinympäristöt: Laji elää lämpimissä lehti- ja sekametsissä ja puistoissa, joissa kasvaa tammeja.
Elintavat: Aikuinen perhonen lentää öisin ja tulee valolle.
Kehitysvaiheet: Toukat käyttävät ravinnokseen tammien (Quercus sp.) lehtiä.
Muuta: Lajin tieteellinen nimi (binaria) viittaa etusiiven keskellä oleviin kahteen mustaan pisteeseen.
Lajista muualla: Wikipedia, Lepiforum, Perhoswiki, Suomen Perhostutkijain Seura
Tilastotietojen lähde: Suomen Lajitietokeskus – Laji.fi
Päivitetty viimeksi: 3.4.2023
