Serpentiinimittari

Idaea serpentata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Sterrhinae
Tribus: Sterrhini
Suku: Idaea

Tuntomerkit: Serpentiinimittari on helposti tunnistettava pienikokoinen mittari. Siipiväli on 18–20 mm. Lennossa perhonen näyttää voimakkaan oranssisävyiselle. Siivet Ovat lämpimän kellanruskeita ja niissä on kolmesta neljään tummemman ruskeaa poikkiviirua. Naaraalla viirut erottuvat selkeämmin, sillä sen siipien pohjaväri on hieman vaaleampi kuin koiraan. Takasiivessä on pieni, tumma keskipilkku. Myös etusiiven keskellä saattaa joillakin yksilöillä esiintyä tumma pilkku. Toisinaan keskipilkut näkyvät vain heikosti tai puuttuvat kokonaan.

Esiintyminen: Laji on yleinen Etelä-Suomesta aina eteläiseen Lappiin asti. Se esiintyy paikoittaisesti, mutta tietyillä paikoilla hyvinkin runsaslukuisesti. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Serpentiinimittarin ensimmäinen sukupolvi lentää kesäkuun puolestavälistä elokuun alkuun. Myös kakkospolven yksilöitä on tavattu elo-syyskuun vaihteessa, joskin melko harvoin. (Lentoaika)

Elinympäristö: Paahdeympäristöt (esim. linjanpohjat ja pellonreunat), joutomaat, kuivat, avoimet niityt.

Elintavat: Perhonen on päiväaktiivinen ja oleskelee mielellään pitkien heinien seassa. Toisinaan se lentää vielä illallakin ja tulee valolle.

Muna, toukka, kotelo: Luonnossa laji elää heinäkasveihin kuuluvilla nadoilla (Festuca sp.), mutta kasvatuksessa toukat ovat kelpuuttaneet ruuakseen myös voikukkaa ja hierakoita (Rumex sp.). Laji talvehtii pienenä toukkana.

Lähilajit: Muut lehtimittareihin kuuluvat lajit.

Muuta: Perhosen siivillä näkyvät aaltoilevat poikkiviirut ovat antaneet lajille tieteellisen nimen (latinankielinen sana serpens tarkoittaa ’käärmettä’).

9.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell
26.6.2014, Järvenpää, © Päivi Torkki
8.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
29.6.2013, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
4.7.2016, Vähäteutari, Lohja, © Helmut Diekmann
4.7.2014, Järvenpää, © Päivi Torkki