Pikkuhäiveperhonen

Apatura ilia

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)

Alaheimo: Häiveperhoset (Apaturinae)

Suku: Apatura

 

Tuntomerkit: Siipiväli 66–72 mm. Nimestään huolimatta pikkuhäiveperhonen on iso päiväperhonen ja vain hiukan pienempi kuin häiveperhonen (Apatura iris).
Pikkuhäiveperhonen on yläpuoleltaan tumma ja olemukseltaan häiveperhosen kaltainen. Koiraan siivissä näkyy siniviolettia hohdetta auringonvalon osuessa siipiin tietyssä kulmassa. Naaraan pohjaväri on tummanruskea. Sekä etu- että takasiiven yläpinnalla on oranssikehäinen silmätäplä. Valkoinen vyö on etusiivellä katkonainen, mutta takasiivellä yhtenäisempi ja tasainen. Häiveperhoselle tunnusomainen oka vyön ulkoreunalla puuttuu. Takasiipien takaosassa on hieman oranssia.
Siipien alapuoli on vaaleanruskea, ja silmätäplät näkyvät myös alapuolella kummassakin siivessä. Himmeä vaalea vyö kulkee takasiiven poikki. Tiilenpunaista etusiiven kärjessä ja takasiiven vaalean vyön reunoilla. Etusiivessä on suuri oranssikehäinen täplä, jonka keskus on tummansininen. Takasiiven takanurkassa on pienempi silmätäplä.
Perhosen imukärsä on keltainen.

Esiintyminen:  Harvinainen, mutta yleistyvä tulokaslaji. Ensimmäiset yksilöt löydettiin Suomesta vasta 2000-luvun alussa. Etelä-Suomi, mutta laji on levinnyt jo Savoon ja Pohjois-Karjalaan. Runsaimpana etelärannikolla ja Kaakkois-Suomessa.

Lentoaika: Etelä- ja Keski-Euroopassa kaksi sukupolvea: touko-kesäkuussa ja elo-syyskuussa. Suomessa perhonen lentää yhtenä sukupolvena heinäkuun puolestavälistä elokuun alkuun.

Elinympäristö: Valoisat seka- ja lehtimetsät, metsän reunamat, hiekka- ja metsäautotiet, vaelluksen aikana myös muualla. Haapaa kasvavat biotoopit. .

Elintavat: Samanlaiset kuin haapa- ja häiveperhosella, ja perhosta voidaan tavata samoilta paikoilta. Pikkuhäiveperhonenkin pitää hiestä, kaikesta haisevasta ja mädästä. Perhonen hakeutuu myös eläinten raadoille ja ulosteille.

Muna, toukka ja kotelo:  Ravintokasvina pajut ja poppelit, mustapoppeli (Populus nigra) ja haapa (Populus tremula). Toukka talvehtii.

Lähilajit: Voidaan sekoittaa haapaperhoseen (Limenitis populi), kuusamaperhoseen (Limenitis camilla) ja häiveperhoseen (Apatura iris). Haapa- ja kuusamaperhoselta puuttuvat silmätäplät, kun taas häiveperhosella on selkeä silmätäplä ainoastaan takasiipien yläpinnalla (etusiivissä on vain epäselvä tumma täplä). Lisäksi häiveperhosen takasiiven poikki kulkevan valkoisen vyön ulkoreunalla näkyy selvä ”oka”. Pikkuhäiveperhosella tämä vyö ei ole yhtä selvärajainen kuin häiveperhosella, ja sen väri voi olla paitsi valkoinen myös hieman kellertävä ja vaaleanpunainen.

Muuta: Harvinainen värimuoto f. clytie, jonka pohjaväri on oranssinruskea ja vaaleat vyöt kellertäviä. 

Koiras, 10.7.2016, Järvenpää, © Päivi Torkki
Koiras, 27.7.2012, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 17.7.2014, Espoo, © Matti Selänne
Koiras, 11.7.2016, Vantaa, © Mika Schafroth
Koiras, 26.7.2017, Siuntio, © Helmut Diekmann
Koiras, 28.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Naaras, Espoo, 20.7.2014, © Matti Selänne
Koiras, 1.8.2015, Siuntio, © Helmut Diekmann
Koiras, 28.7.2015, Siuntio, © Teppo Salmela
Koiras, 26.7.2017, Siuntio, © Helmut Diekmann
Koiras, 26.7.2017, Siuntio, © Helmut Diekmann
Koiras, 10.7.2016, Järvenpää, © Päivi Torkki