Piiskupikkumittari

Eupithecia virgaureata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Larentiinae
Tribus: Eupitheciini
Suku: Eupithecia

Tuntomerkit: Hentorakenteinen, melko suipposiipinen, harmaasävyinen pikkumittari. Etusiiven vaaleampi, kapea keskivarjo kaartaa jyrkästi keskipilkun vierestä etureunaa kohti. Etusiipien kuviointi on heikkoa ja tasaisen kirjavaa. Keskiruumiin takaosassa on valkoinen täplä. Siipiväli 16–20 mm.

Esiintyminen: Laji esiintyy yleisenä koko Suomessa; yleisimmillään mittari on pohjoisessa, Keski-Suomessa vähälukuisempi. (Levinneisyyskartta).

Lentoaika: Perhonen lentää toukokuun puolivälistä kesäkuun lopulle. Nykyisin säännöllisesti esiintyvä toinen sukupolvi lentää heinä-elokuussa. Pohjoisessa laji on yksipolvinen. (Lentoaika)

Elinympäristö: Tuorepohjaiset kangasmaat ja havumetsäympäristöt, mäet ja pientareet.

Elintavat: Perhonen on lähinnä hämäräaktiivinen ja tulee myös valolle.

Kehitysvaiheet: Toukka elää pääasiallisesti kultapiiskulla, mutta on löydettävissä myös muiden kasvien kukilta ja lehdiltä. Toisen sukupolven toukan voi löytää vielä syyskuun lopulta; lienee myöhäisin toukka pikkumittareiden suvussa. Laji talvehtii kotelona. Kotelo on selkeästi kaksivärinen.

Muuta: Piiskupikkumittaria muistuttaa muutama samaan aikaan lentävä harmaasävyinen laji. Kulmapikkumittarin (E. vulgata) pohjaväri on enemmän rusehtava ja sen kaksinkertainen ulompi poikkiviiru tekee jyrkän kulman siiven etureunassa.

LepiforumPiiskupikkumittarin sivu

E larva, syksy 2017, Hartola, leg. Jukka Tabell, © Heikki Tabell
E larva, syksy 2017, Hartola, leg. Jukka Tabell, © Heikki Tabell
26.5.2017, Hartola, det. Kim Rossi ja conf. Marko Mutanen, Jukka Tabell, © Heikki Tabell
Toukka kultapiiskulla, 20.9.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Kotelo, kasvatuksessa, syksy 2017, Hartola, leg. Jukka Tabell, © Heikki Tabell
Kotelo, kasvatuksessa, syksy 2017, Hartola, leg. Jukka Tabell, © Heikki Tabell