Paatsamasinisiipi

Celastrina argiolus

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Celastrina

 

Tuntomerkit: Kun näkee huhti-toukokuussa sinisiiven, voi olla melko varma, että kyseessä on paatsamasinisiipi, sillä muut kotimaiset sinisiipemme aloittavat lentonsa vasta myöhemmin kesällä. Paatsamasinisiipi on muutenkin omannäköisensä sekä väreiltään että kuvioinneiltaan. Siipiripset ovat mustavalkoiset, hieman kuin kalliosinisiivellä. Paatsamasinisiipi on pienehkö sinisiipi; siipien kärkiväli on 23–32 mm.
Naaraan ja koiraan yläpinnan pohjaväri on sama, mutta naaraan etusiipien reunus on leveälti ”kaaliperhosmaisesti” tumma. Reunus levenee kohti etusiiven kärkeä, mutta takasiiven alaosassa se kapenee kohti alanurkkaa ja hajoaa tummien täplien riviksi. Koiraalla sen sijaan on vain ohut tumma reunus etusiipiensä kärjissä.
Alapintojen pohjaväri on vaalea sinertävänharmaa. Paatsamasinisiivellä on kaikista sinisiivistä vaalein alapinta. Siinä ei ole lainkaan oransseja kuutäpliä, vaan ainoastaan mustia pisteitä, joiden ympäriltä puuttuvat vaaleat kehät. Etusiipien alapuolen pisteet ovat lajityypillisesti soikionmuotoiset.

Esiintyminen: Yleinen Etelä-Suomesta Etelä-Lappiin.

Lentoaika: Huhtikuun lopusta kesäkuun alkuun, joskus loppukesällä lentää harvinainen toinen sukupolvi.

Elinympäristö: Puutarhat ja metsänreunat, hiekkatiet ja muut paahdeympäristöt.

Elintavat: Perhoset lentävät usein melko korkealla metsänreunojen puiden ja pensaiden latvustoissa. Paatsamasinisiipi ei ole erityisen paikkauskollinen ja voi lentää pitkiäkin matkoja.

Muna, toukka ja kotelo: Naaras munii munat yksitellen ravintokasvin lehdille. Toukka kuoriutuu jo neljän päivän kuluttua ja elää paatsamalla, mutta sitä on havaittu syövän myös herukkaa, kanervaa ja juolukkaa. Toukkavaihe kestää kolmisen viikkoa. Toukka on myrmekofiili eli elää symbioosissa muurahaisten kanssa. Kotelo on kiinnitetty kasvin lehteen silkkirihmalla. Mikäli kesän aikana syntyy toinen sukupolvi, kotelovaihe kestää noin kaksi viikkoa; muutoin kotelo talvehtii.

Lähilajit: Muut sinisiivet. Niittysinisiipi on paatsamasinisiiven ohella toinen yleinen laji Suomessa, jolta puuttuvat siipien alapintojen reunakuviot ja oranssit täplät, mutta se lentää vasta myöhemmin kesällä ja sen siipien alapuoli on hieman tummempi. Lisäksi niittysinisiiven siipien alapuolella olevat mustat pisteet ovat vaaleakehäisiä ja etusiivellä ne eivät ole yhtä selvästi soikionmuotoisia kuin paatsamasinisiivellä.

Muuta: Aikaisin sinisiipemme. Perhoset ruokailevat usein kukkivissa pajuissa.

Koiras, 28.4.2014, Järvenpää, © Päivi Torkki
Koiras, 22.5.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Koiras, 21.5.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 17.5.2015, Espoo, © Matti Selänne
Naaras, 21.5.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 26.5.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 25.5.2017, Pieksämäki, Kangalahti, © Patrik Åberg
Toisen polven naaras, 25.7.2013, © Matti Selänne
Koiras, 21.5.2015, Kuopio, © Teppo Salmela
Naaras, 30.5.2015, Hartola, © Heikki Tabell
8.5.2012, Nurmijärvi, © Helmut Diekmann
Kulunut loppukevään yksilö, 28.5.2013, Lohja, © Helmut Diekmann
Kosinta, alhaalla koiras, 21.5.2013, Järvenpää, © Päivi Torkki
Parittelu, 8.5.2011, Hartola, © Heikki Tabell
Parittelu, 20.5.2017, Hartola, © Heikki Tabell
Muniva naaras, 26.5.2015, Järvenpää, © Päivi Torkki
Muniva naaras, 26.5.2015, Järvenpää, © Päivi Torkki