Orvokkihopeatäplä

Argynnis aglaja

Heimo: Täpläperhoset (Nymphalidae)

Alaheimo: Aurinkoperhoset (Heliconiinae)

Tribus: Hopeatäplät (Argynnini)

Suku: Argynnis

 

Tuntomerkit: Orvokkihopatäplä on kookas hopeatäpläperhonen, joka muistuttaa keto- ja rinnehopeatäplää. Siipiväli on 50–55 mm. Orvokkihopeatäplällä etusiiven ulkoreuna on suora tai vain hieman pyöristynyt (ketohopeatäplällä etusiiven ulkoreuna sen sijaan on selvästi kovera, ja pienemmillä hopeatäplillä, kuten angervohopatäplällä, se on selvästi pyöreä).
Etusiiven ulkoreunus on leveälti tumma; reunuksessa voidaan erottaa kaksi mustaa reunajuovaa, jotka siipisuonten kohdalla yhtyvät muodostaen yhtenäisiä tummia laikkuja. Tummat reunatäplät muodostavat selkeitä kolmiokuvioita. Koiraalla on kaksi tai kolme heikkoa koirasjuovaa, joiden suomut erittävät naaraita houkuttelevaa feromonia. Siipien yläpinnalla olevien mustien täplien kokoero on pieni; takasiivessä on viisi täplää, joista keskimmäinen on pienempi kuin muut täplät. Koiraan siipien pohjaväri on lämpimän oranssi, naaraalla värisävy on himmeämpi. Naarailla etusiiven kärjen vaaleat täplät ovat usein hieman valeampia kuin muu pohjaväri (s. kuvat 5–6). Siipien tyvet saattavat olla naaraailla vihreänharmaan kehnän peitossa.
Siipien alapuolella orvokkihopatäplältä puuttuu takasiiven ulkosarasta pienten punaruskeiden silmätäplien rivi (vrt. ketohopeatäplä). Hopeatäplät ovat pienempiä, soikionmuotoisia ja irrallisia. Hopeisten, kuunmuotoisten reunatäplien sekä muiden hopeatäplien välillä kulkee takasiiven poikki vaaleankeltainen täplätön vyöhyke. Keskisarassa ja tyvessä olevien hopeatäplien välit ovat enimmäkseen vihertävänruskeat (vrt. ketohopeatäplä, jolla nuo välit ovat vaaleankeltaiset).

Esiintyminen: Yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisessa levinneisyysalue ulottuu napapiirin korkeudelle asti. Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Yksi sukupolvi: heinäkuun alusta elokuun puoliväliin. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Avoimet ja puoliavoimet maastot, kedot, niityt, metsänreunat, teidän varret.

Kehitysvaiheet: Naaras munii ravintokasvien läheisyyteen yksittäisiä munia tai pieniä munaryhmiä. Syötyään munankuoren pieni toukka siirtyy talvilepoon ja aloittaa elämän ravintokasvilla vasta seuraavana keväänä. Toukka elää orvokeilla.

Lähilajit: Muut ”isot” hopeatäplät: lähinnä keto- ja rinnehopeatäplä.

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, 1.7.2012, Lohja, © Teppo Salmela
Koiras, 19.7.2015, Lohja, © Teppo Salmela
Koiras, 11.7.2015, Kuopio, © Patrik Åberg
Naaras, 2.7.2009, Joroinen, © Helmut Diekmann
Naaras, 23.7.2017, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 9.7.2011, Lohja, © Helmut Diekmann
9.7.2015, Strykmossen, Lohja, © Olli Pihlajamaa
5.7.2013, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
29.6.2016, Lohja, © Teppo Salmela
Orvokkihopeatäpliä ketunkakalla, 21.7.2015, Raasepori, © Håkan Söderholm
Parittelu, 14.7.2017, Siuntio, © Matti Selänne
Parittelu, 14.7.2017, Siuntio, © Matti Selänne
Lähes täysikasvuinen toukka, 11.6.2017, Parainen, © Håkan Söderholm
Lähes täysikasvuinen toukka, 11.6.2017, Parainen, © Håkan Söderholm
Täysikasvuinen toukka, 25.6.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Täysikasvuinen toukka, 14.6.2017, Kangaslahti, Pieksämäki, © Patrik Åberg
Kotelo (kasvatuksessa), 29.6.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Vastakuoriutuneessa perhosessa on ainutlaatuinen hohde, joka lennossa kuluu nopeasti pois. E larva, heinäkuu 2015, Hartola, © Heikki Tabell