Nunnamittari

Baptria tibiale

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Kenttämittarit (Larentiinae)
Tribus: Operophterini
Suku: Baptria

Tuntomerkit: Nunnamittari on helposti tunnistettava pienikokoinen mittari. Perhosen siipiväli on 22–29 mm. Sekä etu- että takasiiven poikki kulkee leveä valkoinen vyö. Siipien pohjaväri on musta.

Esiintyminen: Kahdesta erillisesta alalajista ssp. fennica esiintyy Pirkanmaalla, Hämeessä ja Pohjois-Karjalassa. Kapeavöinen ssp. borealis lentää Koillismaalla (Levinneisyyskartta). Laji on harvinainen ja sitä tavataan vain paikoittaisesti. Vuoden 2010 Suomen lajien uhanalaisarvioinnissa alalaji fennica luokiteltiin vaarantuneeksi (VU) ja borealis erittäin uhanalaiseksi (EN).

Lentoaika: Perhonen lentää yhtenä sukupolvena toukokuun lopusta heinäkuun loppuun. (Lentoaika)

Elinympäristö: Avoimet lehtometsät, hakkuuaukeat ja muut avoimet maastot, missä kasvaa toukan ravintokasvia (konnanmarjaa). Perhonen ei viihdy tiheiköissä, minkä vuoksi maaston umpeenkasvaminen supistaa lajin elinalueita.

Elintavat: Perhonen on päiväaktiivinen ja lentää aurinkoisina päivinä. Perhosen mustavalkoinen väritys hävittää sen helposti kasvillisuuden varjojen sekaan.

Kehitysvaiheet: Toukka elää heinä-elokuussa konnanmarjan lehtien alapinnalla; fennica-alalajin toukka syö mustakonnanmarjaa (Actaea spicata) ja borealis punakonnanmarjaa (Actaea erithrocarpa). Toukan pohjaväri on vihreä, ja keskellä selkää toukalla on tummien täplien rivi. Toukkia voi löytää haavimalla, sillä ne pudottautuvat isäntäkasveistaan hyvin helposti. Kotelo talvehtii.

Muuta: Nunnamittari on Suomen Perhostutkijain Seuran tunnuslaji ja siitä on tullut nimi myös seuran julkaisemalle Baptria-lehdelle. Lajin tieteellisen nimen mukaan on vuorostaan nimetty Helsingin Herttoniemessä sijaitseva hyönteistarvikekauppa. Valkoinen poikkivyö muistuttaa sideharsosidosta (lat. tibialia = reisiside).

24.6.2017, Kangasala, © Esa Marjamäki
24.6.2017, Kangasala, © Esa Marjamäki
24.6.2017, Kangasala, © Esa Marjamäki