Noitanirkko

Stauropus fagi

Yläheimo: Yökkösmaiset (Noctuoidea)
Heimo: Nirkot (Notodontidae)
Alaheimo: Noitanirkot
(Dicranurinae)
Suku: Stauropus

Tuntomerkit: Suurimpia nirkkojamme, jonka parhaan tuntomerkkinä voi pitää muihin nirkkoihimme nähden epätyypillistä tapaa pitää takasiipiä levossa. Ne näkyvät etusiipien alta samalla tavoin kuin esimerkiksi poppelikiitäjällä. Naaras on koirasta kookkaampi ja yleisväritykseltään hieman vaaleampi.

Esiintyminen: Eteläpainotteinen laji, joka pohjoisimmillaan esiintyy idässä Joensuun korkeudella. Esiintymisalueillaan yleinen, mutta yksittäinen.

Lentoaika: Aikaisimmat yksilöt havaitaan varsinkin lämpiminä keväinä jo toukokuun puolella, mutta päälento aika sijoittuu kesäkuun puolesta välistä aina heinäkuun puoleenväliin kestävälle ajanjaksolle.

Elinympäristö: Vesakot, seka- ja lehtimetsät sekä niiden laitamat.

Muna, toukka, kotelo: Toukka elää lehtipuilla ja pensailla kuten pihlajalla (Sorbus aucaparia), omenapuulla (Malus domestica), pähkinäpensaalla (Corylus avellana), lehmuksilla (Tilia), koivuilla (Betula) ja pajuilla (Salix).

Lähilajit: –

Muuta: Ennen lajista on käytetty nimeä pyökkikehrääjä.

Koiras, 1.7.2012, Espoo, © Helmut Diekmann
Naaras, 4.7.2012, Espoo, © Helmut Diekmann
Pieni toukka, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann
Pieni toukka, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann
Keskenkasvuisia toukkia, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann
Lähes täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann
Täysikasvuinen toukka, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann
Kotelo, kotelokoppa avattuna, kasvatuksessa, © Helmut Diekmann