Metsähiipijä

Erynnis tages

Heimo: Paksupäät (Hesperiidae)

Alaheimo: Kirjosiivet (Pyrginae)

Suku: Erynnis

 

Tuntomerkit: Metsähiipijä on vaatimattoman näköinen pieni ja tumma perhonen, joka muistuttaa kirjosiipiä. Lentäessään nopeasti lähellä maanpintaa sitä saattaa erehtyä luulemaan yökköseksi. Siipien kärkiväli on 26–28 mm.
Siivet ovat päältä tummanruskeat ja etusiivissä kulkee harmaat poikkivyöt. Etu- ja takasiipien ulkoreunassa kulkee rivi pieniä vaaleita pisteitä.
Myös siipien alapuolella näkyy vaalea pisterivi.

Esiintyminen:  Lähilaji, jota ei ole tavattu Suomessa. Meitä lähimpänä metsähiipijä lentää Virossa ja Saarenmaalla sekä Keski- ja Etelä-Ruotsissa ja esimerkiksi Öölannissa. Pohjoisimmassa Euroopassa laji on taantunut maatalouden muutosten vuoksi,  mutta muuten se on koko Euroopassa yleinen, poislukien Välimeren saaret. Joissakin ilmastoatlaksen skenaarioissa metsähiipijälle ennustetaan sopivia ilmasto-oloja Suomessa jo vuosisadan puolivälistä eteenpäin.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: toukokuun alusta kesäkuun loppupuolelle. Euroopan eteläosissa myös toinen sukupolvi heinä-elokuussa.

Elinympäristö: Kuivat ja karut sora- ja hietikkomaat, sorakuopat, teiden varret, metsäaukiot ja pensaikkoiset niityt.

Muna, toukka ja kotelo:  Toukalle kelpaa monet hernekasvit, erityisesti keltamaite (Lotus corniculatus), nivelvirnat (Coronilla) ja hevonpalko (Hippocrepis comosa). Täysikasvuinen toukka talvehtii.

Lähilajit:  Muut paksupäät.

23.7.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
4.8.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
15.7.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
4.8.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
4.8.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
4.8.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela