Lanttuperhonen

Pieris napi

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Kaaliperhoset (Pierinae)
Tribus: Pierini
Suku: Pieris
Alasuku: Artogeia

Tuntomerkit: Lanttuperhonen on keskikokoinen valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 33–43 mm.
Lanttuperhosen tunnistaa parhaiten takasiiven alapinnan tummakehnäisistä siipisuonista. Kevätpolvi on tummempi ja kesäpolvi vaaleampi. Tarkemmin sanottuna: heinä-elokuussa kuoriutuneilla perhosilla on takasiiven alapinnalla yleensä vähemmän kehnää siipisuonten ympärillä (monasti kehnää esiintyy vain siiven tyvessä) kuin keväällä lentävillä perhosilla.
Siipisuonet erottuvat tummina myös siipien yläpinnoilla. Etusiiven kärkikulma on tumma ja siipisuonten päässä on pieniä tummia kärkikolmioita, jotka jatkuvat etusiiven kärjestä alaspäin rikkonaisina siiven ulkoreunan puoliväliin saakka. Naaraalla on etusiiven yläpinnalla kaksi tummaa täplää, koiraalla vain yksi tai ei yhtään.
Pohjois-Suomessa naaraat ovat usein keltaisia (värimuoto bicolorata), ja Lapin tuntureilla lentää harmaa, pienempi alalaji (ssp. adalwinda), ks. kuvat 14–15.

Esiintyminen: Lanttuperhonen on yleisimpiä päiväperhosia koko maassa. Se on hyvin yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa; Lapissa laji on harvinaisempi. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Lanttuperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen touko-kesäkuussa (= kevätpolvi), toinen heinäkuun puolestavälistä syyskuun puoliväliin (= kesäpolvi). Lapissa lentää vain yksi sukupolvi keskikesällä. (Tilastotietoa)

Elinympäristö: Avoimet maastot, niityt, pellot ja puutarhat.

Kehitysvaiheet: Naaras kiinnittää värttinänmuotoiset valkoiset munat yksitellen ravintokasvien lehtiin tai varsiin. Toukka on vaaleanvihreä ja sillä on kyljissä mustia, keltareunaisia pisteitä. Lisäksi sillä on lyhyt karvoitus. Toukka elää ristikukkaisilla kasveilla kuten kaalilla ja rypsillä. Kotelo talvehtii. Toisin kuin kaali- ja naurisperhonen lanttuperhonen selviää Suomen talvesta hyvin.

Lähilajit: Muut Pieris-sukuun kuuluvat perhoset kuten kaali- ja naurisperhonen. Niistä lanttuperhonen erottuu yleensä hyvin tummakehnäisten siipisuontensa ansiosta.

Muuta: Vuoden 2013 päiväperhosseurannassa lanttuperhonen oli Suomen kolmanneksi yleisin päiväperhonen heti sitruunaperhosen jälkeen, ja vuonna 2014 se oli yleisin päiväperhosemme. – Lajin tieteellinen nimi on johdettu lantun tieteellisestä nimestä (Brassica napus).

Lajista muualla: Lepiforum, Perhoswiki, Laji.fi

Koiras, kevätpolvi, 8.5.2018, Haapaniemi, Kuopio, © Patrik Åberg
Koiras, kesäpolvi, 28.8.2014, Kuopio, © Teppo Salmela
Koiras, kevätpolvi, 29.5.2010, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, kevätpolvi, 9.6.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, kesäpolvi, 9.8.2012, Espoo, © Helmut Diekmann
Naaras, kesäpolvi, 10.9.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, kesäpolvi, Espoo, 19.7.2014, © Matti Selänne
Kevätpolvi, 11.5.2013, Kirkkonummi, © Olli Pihlajamaa
Kevätpolvi, 24.5.2013, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, kevätpolvi, 18.5.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Hyvin keltainen naaras, kesäpolvi, 15.8.2013, Lohja, © Teppo Salmela
Kesäpolvi, 18.7.2011, Espoo, © Helmut Diekmann
Runsaskehnäinen yksilö, kevätpolvi, 28.5.2014, Kuopio, © Teppo Salmela
Alalaji adalwinda 5.7.2014, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
Alalaji adalwinda 5.7.2014, Saana, Kilpisjärvi, Enontekiö, © Olli Pihlajamaa
Kosinta, kevätpolvi, 23.5.2014, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Parittelu, kevätpolvi, 16.5.2016, Kuopio, © Teppo Salmela
Parittelu, kevätpolvi, 3.6.2013, Kuopio, © Teppo Salmela
Parittelu, kesäpolvi, 7.9.2014, Kuopio, © Teppo Salmela
Parittelu, kesäpolvi, 7.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Muna, 9.6.2015, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Toukka (kasvatuksessa), kesäkuu 2015, © Mika Schafroth
Täysikasvuinen toukka, 23.9.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Kotelo (kasvatuksessa), heinäkuu 2015, © Mika Schafroth
Määrityskuva 1: Tumma kehnä lähinnä vain siipisuonten ympärillä. Kaali- ja naurisperhosellakin esiintyy harmaata kehnää takasiiven alapinnalla, mutta se on yleensä vähäisempää ja se on jakautunut tasaisemmin.
Määrityskuva 2: Tumma kärkitäplä pienempi kuin kaaliperhosella. Tummakehnäiset suonet levenevät siiven ulkoreunaa kohti kärkikolmioiksi.