Lanttuperhonen

Pieris napi

Heimo: Kaaliperhoset (Pieridae)
Alaheimo: Kaaliperhoset (Pierinae)
Tribus: Pierini
Suku: Pieris
Alasuku: Artogeia

Tuntomerkit: Lanttuperhonen on keskikokoinen valkoinen perhonen. Siipien kärkiväli on 33–43 mm.
Lanttuperhosen tunnistaa parhaiten takasiiven alapinnan tummakehnäisistä siipisuonista. Kevätpolvi on tummempi ja kesäpolvi vaaleampi (eli kehnää siipisuonten ympärillä on vähemmän). Siipisuonet erottuvat tummina myös siipien yläpinnoilla. Etusiiven kärkikulma ovat tumma ja siipisuonten päässä on pieniä tummia kärkikolmioita, jotka jatkuvat alaspäin rikkonaisina etusiiven ulkoreunan puoliväliin saakka. Naaraalla on etusiiven yläpinnalla kaksi tummaa täplää, koiraalla vain yksi tai ei yhtään.

Esiintyminen: Lanttuperhonen on yleisimpiä päiväperhosia koko maassa.

Lentoaika: Lanttuperhonen lentää kahdessa sukupolvessa, ensimmäinen touko-kesäkuussa, toinen heinäkuun lopulta syyskuun puoliväliin. Lapissa lentää vain yksi sukupolvi keskikesällä.

Elinympäristö: Avoimet maastot, niityt, pellot ja puutarhat.

Muna, toukka ja kotelo: Naaras kiinnittää värttinänmuotoiset munat yksitellen ravintokasvien lehtiin. Toukka on vaaleanvihreä ja sillä on kyljissä mustia, keltareunaisia pisteitä. Lisäksi sillä on lyhyt karvoitus. Toukka elää ristikukkaisilla kasveilla kuten kaalilla ja rypsillä. Kotelo talvehtii. Toisin kuin kaali- ja naurisperhonen lanttuperhonen selviää Suomen talvesta hyvin.

Lähilajit: Muut Pieris-sukuun kuuluvat  perhoset kuten kaali- ja naurisperhonen. Niistä lanttuperhonen erottuu yleensä hyvin tummakehnäisten siipisuontensa ansiosta.

Muuta: Vuoden 2013 päiväperhosseurannassa lanttuperhonen oli Suomen kolmanneksi yleisin päiväperhonen heti sitruunaperhosen jälkeen, ja vuonna 2014 se oli yleisin päiväperhosemme.

Koiras, 28.8.2014, Kuopio, © Teppo Salmela
Koiras, kevätpolvi, 29.5.2010, Espoo, © Helmut Diekmann
Koiras, 9.6.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 14.7.2014, Espoo, © Matti Selänne
Naaras, 9.8.2012, Espoo, © Helmut Diekmann
Naaras, 10.9.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, Espoo, 19.7.2014, © Matti Selänne
11.5.2013, Kirkkonummi, © Olli Pihlajamaa
24.5.2013, Lohja, © Teppo Salmela
Naaras, 18.5.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Hyvin keltainen naaras, 15.8.2013, Lohja, © Teppo Salmela
18.7.2011, Espoo, © Helmut Diekmann
Runsaskehnäinen yksilö, 28.5.2014, Kuopio, © Teppo Salmela
Kosinta, 23.5.2014, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Parittelu, 3.6.2013, Kuopio, © Teppo Salmela
Parittelu, 27.7.2013, Lohja, © Teppo Salmela
Parittelu, 7.9.2014, Kuopio, © Teppo Salmela
Parittelu, 7.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Muna, 9.6.2015, © Mika Schafroth/Helmut Diekmann
Toukka (kasvatuksessa), kesäkuu 2015, © Mika Schafroth
Kotelo (kasvatuksessa), heinäkuu 2015, © Mika Schafroth
Määrityskuva 1: Tumma kehnä lähinnä vain siipisuonten ympärillä. Kaali- ja naurisperhosellakin esiintyy harmaata kehnää takasiiven alapinnalla, mutta se on yleensä vähäisempää ja se on jakautunut tasaisemmin.
Määrityskuva 2: Tumma kärkitäplä pienempi kuin kaaliperhosella. Tummakehnäiset suonet levenevät siiven ulkoreunaa kohti kärkikolmioiksi.