Ketosinisiipi

Plebeius idas

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeniniae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Plebeius

 

Tuntomerkit: Ketosinisiipi on pienehkö sinisiipi; siipien kärkiväli on 21–28 mm.
Keto-, kangas- ja juolukkasinisiipi muodostavat hankalan lajikompleksin. Ketosinisiiven etummaisen raajaparin säärissä ei ole okaa (vrt. kangassinisiipi).
Koiraan sininen on yleensä tummempi ja hohtaa enemmän violetinsävyisenä kuin kangassinisiivellä. Lisäksi ketosinisiiven koiraan etusiipien tumma reunajuova on kapeampi ja selvärajaisempi ja takasiipien mustat reunatäplät ovat yleensä pienempiä kuin kangassinisiiven koiraalla. Ketosinisiiven koiraalla on etusiipien tyvisolussa ja kahdessa taaimmaisessa suonivälissä vaaleita koirassuomuja. Naaraat ovat yläpuoleltaan ruskehtavia ja niiden siipien tyviosat ovat enemmän tai vähemmän siniset (varsinkin etelässä). Takasiiven oranssit kuunsirpit ovat syviä (vrt. kangassinisiipi).
Alapuolelta molemmat sukupuolet ovat harmaanruskeita. Koiraan siipien tyviosassa on vihertävää väriä. Takasiipien oranssinväriset täplät ovat sulautuneet yhtenäiseksi vyöksi, joka varsinkin naaraalla jatkuu selkeänä myös etusiipiin. Takasiipien keskellä olevat mustat pisteet muodostavat kysymysmerkin muotoisen kuvion. Takasiipien ulkoreunan mustissa täplissä on sinihohtoiset keskukset. Uloin musta reunus levenee suonten kohdalla tummiksi kolmioiksi, kun taas etusiivissä reunus on koko mitaltaan kapea.

Esiintyminen: Hyvin yleinen koko maassa.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopulta elokuun alkuun.

Elinympäristö: Puoliavoimet maastot kuten lehdot, metsäniityt, metsänreunat, hakkuuaukiot, rämeiden reunat ja metsäteiden varret.

Muna, toukka ja kotelo: Muna talvehtii. Toukka elää mm. apilalla, juolukalla, kanervalla, variksenmarjalla ja keltamaitteella. Toukka on myrmekofiili eli riippuvainen muurahaisista. Sillä on rauhanen, joka erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Muurahaiset vierailevat usein toukan luona ja suojelevat sitä. Koteloituminen tapahtuu muurahaispesään.

Lähilajit: Muut Plebeius-suvun lajit kuten kangas-, juolukka-, rusko- ja huhtasinisiipi.

Muuta: Valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa 2013 ketosinisiipi oli Suomen 16. eniten havaittu päiväperhonen.

Koiras, 27.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 9.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 11.7.2009, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 29.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 6.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 29.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 7.7.2014, Hartola © Heikki Tabell
Naaras, 27.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 25.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 11.7.2009, Orivesi, © Helmut Diekmann
Koiras, 8.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 23.6.2013, Nuuksio, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Koiras, 19.7.2014, © Matti Selänne
Koiras, 29.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 23.6.2013, Nuuksio, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Naaraita, 4.7.2013, Puolanka, © Olli Pihlajamaa
Vasemalla kangassinisiipikoiras, alhaalla ketosinisiipinaaras, sen yläpuolella neljä ketosinisiipikoirasta, 9.7.2010, Hartola, © Heikki Tabell
Parittelu, 11.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell