Ketosinisiipi

Plebejus idas

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeniniae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Plebejus

 

Tuntomerkit: Ketosinisiipi on pienehkö sinisiipi; siipien kärkiväli on 21–28 mm.
Keto-, kangas- ja juolukkasinisiipi muodostavat hankalan lajikompleksin. Ketosinisiiven etummaisen raajaparin säärissä ei ole okaa (vrt. kangassinisiipi).
Koiraan sininen on yleensä tummempi ja hohtaa enemmän violetinsävyisenä kuin kangassinisiivellä. Lisäksi ketosinisiiven koiraan etusiiven tumma reunajuova on kapeampi ja selvärajaisempi ja takasiiven mustat reunatäplät ovat yleensä pienempiä kuin kangassinisiiven koiraalla. Ketosinisiiven koiraalla on etusiiven tyvisolussa ja kahdessa taaimmaisessa suonivälissä vaaleita koirassuomuja. Naaraat ovat yläpuoleltaan ruskehtavia ja niiden siipien tyviosat ovat enemmän tai vähemmän siniset (varsinkin etelässä). Takasiiven oranssit kuunsirpit ovat syviä (vrt. kangassinisiipi).
Alapuolelta molemmat sukupuolet ovat harmaanruskeita. Koiraan siipien tyviosassa on vihertävää väriä. Takasiiven oranssinväriset täplät ovat sulautuneet yhtenäiseksi vyöksi, joka varsinkin naaraalla jatkuu selkeänä myös etusiipeen. Takasiiven keskellä olevat mustat pisteet muodostavat kysymysmerkin muotoisen kuvion. Takasiiven ulkoreunan mustissa täplissä on sinihohtoiset keskukset. Uloin musta reunus levenee suonten kohdalla tummiksi kolmioiksi, kun taas etusiivessä reunus on koko mitaltaan kapea.

Esiintyminen: Hyvin yleinen koko maassa.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun lopulta elokuun alkuun.

Elinympäristö: Puoliavoimet maastot kuten lehdot, metsäniityt, metsänreunat, hakkuuaukiot, rämeiden reunat ja metsäteiden varret.

Muna, toukka ja kotelo: Muna talvehtii. Toukka elää mm. apilalla, juolukalla, kanervalla, variksenmarjalla ja keltamaitteella. Toukka on myrmekofiili eli riippuvainen muurahaisista. Sillä on rauhanen, joka erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Muurahaiset vierailevat usein toukan luona ja suojelevat sitä. Koteloituminen tapahtuu muurahaispesään.

Lähilajit: Muut Plebejus– ja Agriades-sukujen lajit kuten kangas-, juolukka-, rusko- ja huhtasinisiipi.

Muuta: Valtakunnallisessa päiväperhosseurannassa 2013 ketosinisiipi oli Suomen 16. eniten havaittu päiväperhonen.

Koiras, 27.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 9.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 11.7.2009, Joroinen, © Helmut Diekmann
Koiras, 29.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 6.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 29.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 7.7.2014, Hartola © Heikki Tabell
Naaras, 27.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 25.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 11.7.2009, Orivesi, © Helmut Diekmann
Koiras, 8.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 23.6.2013, Nuuksio, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Koiras, 19.7.2014, © Matti Selänne
Koiras, 29.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, 23.6.2013, Nuuksio, Espoo, © Olli Pihlajamaa
Naaraita, 4.7.2013, Puolanka, © Olli Pihlajamaa
Keto- ja kangassinisiipiä, 9.7.2010, Hartola, © Heikki Tabell
Parittelu, 11.7.2016, Hartola, © Heikki Tabell
Toukan ja muurahaisen yhteiselo, 5.7.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Toukka ja muurahaisia, 5.7.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Toukka muurahaisten lypsämänä, 18.6.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Toukan lähes yksivärinen muoto, 5.7.2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Kotelo, kasvatuksessa, heinäkuu 2017, Vantaa, © Mika Schafroth
Kasvatettu yksilö, heinäkuu 2017, Vantaa, © Mika Schafroth