Ketokultasiipi

Lycaena hippothoe

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Kultasiivet (Lycaenini)
Suku: Lycaena

Tuntomerkit: Ketokultasiipi on hieman muita kultasiipiä kookkaampi. Siipien kärkiväli on 27–34 mm. Sukupuolet ovat erinäköiset (sukupuolidimorfismi).
Koiraan yläpinnan pohjaväri on tumman punaoranssi. Koiraalla on sekä etu- että takasiivellä violetinhohtoisia alueita. Lisäksi sillä on sekä etu- että takasiivellä leveät tummat reunukset. Takasiipien alaosassa reunus hajoaa 3–5 reunatäpläksi.  Sekä etu- että takasiiven keskellä on tumma keskitäplä. Naaraan takasiivet ovat päältä tummat ja niissä on leveämpi oranssi reunavyö. Naaraan etusiiven pohjaväri vaihtelee (on tummia ja vaaleampia muotoja) ja niissä erottuu (enemmän tai vähemmän selvästi) kaksi siiven poikki kulkevaa, ulkoreunan suuntaista täpläriviä.
Etusiiven alapinta on oranssi. Takasiiven alapinta on harmaa tai harmaanruskea ja siinä on mustien täplien reunustama oranssi reunavyö.

Esiintyminen:  Joksenkin yleinen koko maassa. Mahdollisesti taantuva.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun puolivälistä heinäkuun puoliväliin.

Elinympäristö: Avoimet maastot, kuivahkot niityt ja kedot.

Elintavat: Koiraat lentävät ympäriinsä naaraita etsiskellen. Molemmat sukupuolet käyvät ahkerasti kukilla.

Muna, toukka ja kotelo:  Naaras munii munat yksitellen ravintokasvien lehdille. Toukat kuoriutuvat parin viikon kuluessa ja kasvavat kesän mittaan hyvin hitaasti. Toukka elää suolaheinillä, ja keskenkasvuinen toukka talvehtii. Keväällä toukka syö vielä runsaan kuukauden ajan ennen koteloitumistaan. Kotelovaihe kestää 2–3 viikkoa.

Lähilajit: Muut kultasiivet: loisto-, iso- ja pikkukultasiipi.

Muuta: Laji on paikoittaisempi kuin yleisemmät sukulaisensa (loisto- ja pikkukultasiipi) Päiväperhoslaskennassa 2013 ketokultasiipi oli Suomen 51. yleisin laji, kun vuonna 2012 sijoitus oli vielä 38. Taantumisen vuoksi lajia luokiteltiin silmälläpidettäväksi. Lapissa, napapiirin pohjoispuolella tavattavalla alalajilla L. hippothoe stiberi kehitys on kaksivuotinen. Se talvehtii ensin munana ja toisen kerran isona toukkana.

Koiras, 28.6.2014, Lohja, © Helmut Diekmann
Koiras, 2.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell
Koiras, 8.7.2014, Järvenpää, © Päivi Torkki
Koiras, 16.6.2013, Liperi, © A. & E. Ylönen
8.7.2014, Liperi, © A. & E. Ylönen
Naaras, 7.7.2014, Järvenpää, © Päivi Torkki
8.7.2014, Liperi, © A. & E. Ylönen
Naaras, vaalea muoto, 8.7.2014, Liperi, © A. & E. Ylönen
Naaras, vaalea muoto, 27.6.2013, © Teppo Salmela
Naaras, vaaleahko muoto, 7.7.2014, Järvenpää, © Päivi Torkki
Naaras, tummahko muoto, 22.6.2011, Nurmijärvi, © Helmut Diekmann
Naaras, tumma muoto, 10.7.2014, Järvenpää, © Päivi Torkki
Naaras, tumma muoto, 8.7.2014, Leppävirta, © A. & E. Ylönen
Naaras, tumma aberratiivinen värimuoto, 21.7.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Naaras, tumma aberratiivinen värimuoto, 21.7.2014, Hartola, © Heikki Tabell
Parittelu, 5.7.2015, Hartola, © Heikki Tabell