Keltatäplähiipijä

Carterocephalus palaemon

Heimo: Paksupääperhoset (Hesperiidae)

Alaheimo: Hiipijät (Heteropterinae)

Suku: Carterocephalus

Tuntomerkit: Keltatäplähiipijän siipien kärkiväli on 28–31 mm. Sukupuolet ovat jokseenkin samannäköiset.
Keltatäplähiipijä muistuttaa mustatäplähiipijän naarasta, mutta keltatäplähiipijällä on sekä etu- että takasiivissä tummanruskealla pohjalla oranssinkeltaisia täpliä, kun taas mustatäplähiipijällä värit ovat päinvastoin. Keltatäplähiipijän keltaiset täplät ovat muodoiltaan lähes neliskulmaisia. Etusiiven täplien poikki kulkee tummia siipisuonia. Alapinnat ovat kellertävän ruskeat ja takasiivissä on suurehkoja vaaleankeltaisia, mustareunaisia laikkuja.

Esiintyminen:  Harvinainen Keski-Suomesta Keski-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Esiintymisalueensa eteläosissa laji on mahdollisesti taantuva.

Lentoaika: Yksi sukupolvi: kesäkuun alusta kesäkuun loppuun, pohjoisessa heinäkuun puolelle.

Elinympäristö: Puoliavoimet maastot, valoisat metsänreunat, tienvarret, niityt.

Elintavat: Koiraat partioivat reviireissään tai vartioivat niitä korkeilla kasveilla istuen. Keltatäplähiipijä on hyvin paikkauskollinen laji eikä juuri poistu synnyinseuduiltaan.

Muna, toukka ja kotelo:  Naaras munii munat yksitellen lehdille ja runsaan viikon kuluttua kuoriutuvat toukat sitovat lehden putkimaiseksi suojaksi ympärilleen. Toukka elää erilaisilla heinäkasveilla. Toukka  on hidaskasvuinen ja talvehtii täysikasvuisena. Talvehtimisen jälkeen se koteloituu. Kotelovaihe kestää noin kuukauden.

Lähilajit:  Muut paksupääperhoset. Lähin sukulainen oin mustatäplähiipijä (ks. yllä).

Muuta:  Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa keltatäplähiipijä on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi (NT).

28.6.2011, Tohmajärvi, © A. & E. Ylönen
22.6.2012, Tohmajärvi, © A. & E. Ylönen
7.6.2014, Oulainen, Käpylä, © Päivi Torkki
7.6.2014, Oulainen, Käpylä, © Päivi Torkki