Kellopikkumittari

Eupithecia denotata

Heimo: Mittarit (Geometridae)
Alaheimo: Larentiinae
Tribus: Eupitheciini
Suku: Eupithecia

Tuntomerkit: Pohjaväriltään tummanruskea, siivenmuodoltaan pitkänomainen mittari. Laji on pikkumittariksi suurehko, mutta perhosen koko vaihtelee. Siiven etureunatäplät ovat melko heikot, samoin pyöreä keskipilkku. Ulkoreunan vaalea aaltoviiru näkyy läpi koko etusiiven; sen laajentuma takanurkassa on pieni. Ulompi kaksinkertainen poikkiviiru tekee jyrkän kulman siiven etureunassa. Takasiipi on ulkoreunaltaan muuta siipeä tummempi. Takaruumiissa erottuvat mustat kylkiviirut. Siipiväli 14–22 mm.

Esiintyminen: Melko harvinainen Etelä- ja Keski-Suomessa, yleisimmillään maan eteläosissa. Pohjoisinna todettu Oulun korkeudelta. (Levinneisyyskartta)

Lentoaika: Perhonen on keskikesän laji. Aloittaa lentonsa kesäkuun lopulla ja lentoa kestää elokuun toiselle viikolle. Lennon huippu ajoittuu heinäkuun puoliväliin. (Lentoaika)

Elinympäristö: Mittarin elinympäristöä ovat puutarhat, puistot, pihapiirit, kedot ja metsien laitamat.

Elintavat: Lentää öisin ja tulee hyvin valolle. Perhonen on löydettävissä iltahämärän aikaan lentämässä elinympäristössään.

Kehitysvaiheet: Toukka elää eri kellokasvien kotahedelmissä. Laji talvehtii kotelona.

Muuta: Laji muistuttaa suuresti absinthiataa, mutta on tätä kirjavampi ja pohjaväriltään tummempi.

LepiforumKellopikkumittarin sivu

28.7.2015, Hartola, det. Kim Rossi, Jaakko Kullberg, © Heikki Tabell
15.7.2016, Hartola, det. Jussi Heinonen, Marko Mutanen, © Heikki Tabell
4.7.2013, Heinola, © leg. Jukka Tabell