Kannussinisiipi

Cupido argiades

Heimo: Sinisiipiset (Lycaenidae)
Alaheimo: Lycaeninae
Tribus: Sinisiivet (Polyommatini)
Suku: Cupido
Alasuku: Cupido

 

Tuntomerkit: Kannussinisiipi on pienikokoinen sinisiipi, siipien kärkiväli on 25–29 mm.
Kannussinisiipi muistuttaa joitakin yleisiä pieniä sinisiipiä, kuten kangas- ja ketosinisiipeä. Erehtymätön tuntomerkki on kuitenkin takasiiven takanurkan yläpuolella oleva lyhyt, mutta selkeä kannus. Siipiripset ovat vaaleat.
Koiras on päältä hohtavan sininen ja siipien ulkoreunoissa on kapeahko musta reunus. Etusiivessä on heikko tumma keskitäplä. Takasiivessä tumma reunus hajoaa alaspäin mentäessä reunatäplien riviksi. Siipisuonet tummuvat reunoja kohti ja muodostavat mustan reunuksen kanssa kampamaisen kuvion.
Naaras on päältä tummanruskea ja siipien tyvessä saattaa esiintyä sinistä kehnää. Takasiiven takanurkassa voi olla kaksi tai kolme oranssinväristä täplää.
Alapuolen pohjaväri on molemmilla sukupuolella harmaa. Sekä etu- että takasiiven poikki kulkee rivi mustia, valkokehäisiä täpliä; takasiivessä etureunasta lukien toinen täplä on muita pienempi ja sijaitsee hieman sivussa, lähempänä siiven tyveä. Takasiiven tyvessä on sinistä kehnää. Kannuksen yläpuolella on kaksi tai kolme oranssinväristä täplää, jotka täyttävät mustien reunatäplien väliin jäävän tilan. Kolmas oranssi täplä näkyy yleensä vain heikosti.

Esiintyminen:  Hyvin harvinainen. Joinakin vuosina etelästä tulleet yksilöt muodostavat paikallisia kantoja Etelä- ja Kaakkois-Suomeen.

Lentoaika: Kannussinisiipi lentää kahdessa polvessa, vähälukuisena touko-kesäkuussa ja hieman runsaampana heinä-elokuussa.

Elinympäristö: Lämpimät niityt ja kedot sekä avomaat, etenkin kesanto- ja apilapellot.

Elintavat: Koiraat lentävät vilkkaasti ympäriinsä etsiessään naaraita. Keskenään kisailevilla koirailla on tapana nousta, toisiaan kierrellen, korkealle ilmaan, josta ne pudottautuvat kuitenkin pian taas alas maan pinnalle. Toisinaan perhonen voi levätä kasvillisuudessa pitkiäkin aikoja, mikä vaikeuttaa sen havaitsemista.

Muna, toukka ja kotelo:  Naaraat munivat munat yksitellen ravintokasvien kukkiin. Ravintokasveina toimivat puna-apila ja keltamaite. Toukka kuoriutuu vajassa viikossa ja kehittyy nopeasti. Se on myrmekofiili, eli se elää suhteessa muurahaisiin. Toukalla on rauhanen, josta se erittää sokeripitoista nestettä, jota muurahaiset mielellään nuolevat. Täysikasvuinen toukka talvehtii.

Lähilajit: Muut Cupido-suvun sinisiivet. Kannus, joka muistuttaa nopsasiipien kannusta, erottaa lajin kaikista muista sinisiivestämme. Toinen ”kannuksellinen” sinisiipi on luhtakannussinisiipi, mutta sitä on tavattu maassamme vain yhden ainoan kerran, vuonna 1974 Imatralla.

Muuta:  Kangassinisiipi on maassamme ainoa vakituinen sinisiipilaji, jolla on vaelluskäyttäytymistä. Suomen lajiston uhanalaisarvioinnissa 2010 se on luokiteltu vaarantuneeksi.

Koiras, 5.8.2015, Järvenpää, © Päivi Torkki
Koiras, 5.8.2015, Järvenpää, © Päivi Torkki
Koiras, 11.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Koiras, 11.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Koiras, 6.8.2015, Järvenpää, © Päivi Torkki
Koiras, 11.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Koiras, 20.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Koiras, 6.8.2015, Järvenpää, © Päivi Torkki
Koiras, 11.8.2015, Järvenpää, © Helmut Diekmann
Naaras, 15.7.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
Naaras, 14.7.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
Naaras, 15.7.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela
Muniva naaras, 15.7.2014, Collonges sous Salève, Ranska, © Teppo Salmela